Uutiset

Vanhusten kotihoidossa on ammottava aukko

Raskaan kotihoidon piirissä olevien vanhusten määrä on tilaajajohtaja Jukka Lindbergin mukaan suhteellisen pieni. Raskasta hoitoa saaviksi kotihoidon asiakkaiksi määritellään esimerkiksi ne vanhukset, joiden luona käydään 4-5 kertaa vuorokaudessa.

Tarkkoja lukumääriä Lindbergillä ei kuitenkaan ole antaa, sillä kotihoidon on määrä selvitellä tilannetta.

Tilanne on pannut tilaajajohtajan miettimään, ovatko ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon pääsyn kriteerit sittenkään kaupungissa kohdallaan. Ikäihmisten lautakunta kiristi kriteereitä vasta viime kesänä.

-Laitoshoidossa on paljon väkeä ja toisaalta samoin myös kevyessä kotihoidossa. Kotihoidossa tuntuu olevan eräänlainen aukko, sillä nämä huonompikuntoiset tuntuvat sieltä puuttuvan.

Pitkäaikaishoidon jonotilanteen sijaan Lindberg miettisikin mieluummin, riittävätkö kotihoidon palvelut tukemaan kotona asuvia.


”Ei hinnalla millä hyvänsä”

Kaupunki saa pinnistellä jatkossakin, jos aikoo saavuttaa Sosiaali- ja terveysministeriössä sorvatun suosituksen ikäihmisten palveluista. Tavoitetta ei ole saavutettu, mutta Lindbergin sanoin, sen suuntaan on liikahdettu aavistuksen verran.

Valtakunnallinen suositus on, että 8-9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä olisi ympärivuorokautisen pitkäaikaishoivan piirissä – käytännössä siis joko vanhainkodeissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla tai tehostetun palveluasumisen piirissä.

Tällä hetkellä pitkäaikaishoidossa on ikäluokasta 10,8 prosenttia.

-Yhdeksän prosentin lähelle on moni kunta päässyt sillä, että onnistunut järjestämään kotiin niin hyvät palvelut. Tavoite ei sikäli ole mitenkään mahdoton. Eivät nämä meidän 75-vuotiaat nyt niin hirveästi poikkea jonkun muun kaupungin 75-vuotiaista.

Kotihoidon osuutta pyritään lisäämään laitos- ja palveluasumispaikkoja vähentämällä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja pyritään vähentämään noin viidellä päivällä kuukaudessa – tosin tavoitteen ei Lindbergin mukaan olla härkäpäisesti menossa.

-Tähän mennessä ei kai kertaan ole päästy tuohon viiden paikan kuukausitavoitteeseen, sillä eihän sitä tehdä hinnalla millä hyvänsä.

Vaikka laitospaikkoja on vähennetty, on kaupunki toisaalta satsannut kotipalveluun. Viime vuoden alusta kotipalvelun tarpeisiin lisättiin yhdeksän työpanoksen verran rahaa. Lisäyksen ansiosta koteihin tuotavaa palvelua pystyttiin lisäämään noin 6000 tunnin edestä aikaisempaan verrattuna.


Omaishoitajuutta tuetaan

Kaikista 75 vuotta täyttäneistä hämeenlinnalaisista kotihoidon piirissä on 11,8 prosenttia. Tämä jää alle valtakunnallisen suosituksen, joka on 13-14 prosenttia ikäryhmästä.

Kotona pysymistä tukiessaan kaupunki pyrkii Lindbergin mukaan tukemaan myös omaishoitajien jaksamista. Intervalli- eli lyhytaikaishoitopaikkoja esimerkiksi on lisätty täksi vuodeksi kymmenen paikkaa.

Kaupunki on myös pyytänyt eri palveluntuottajilta tarjouksia vanhuksille tarkoitetusta päivähoivasta. Tarkoitus on tutkia miten, missä ja millä hinnalla voitaisiin tuottaa kotona vielä asuville, omaishoidossa oleville vanhuksille päivähoivaa. Matalan kynnyksen paikkojen tarkoituksena olisi auttaa omaishoitajaa jaksamaan.

-Toki se on aina kaikkien etu, että ihminen jaksaa, hän sanoo. (HäSa)