Uutiset

Vankeinhoidon pääjohtaja työntekijöihin kohdistuneista palkkamurhasuunnitelmista: Toista tapausta en muista, mutta ehkä sekin on minulle raportoitu

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloissa tapahtuu vuosittain 30–50 vankien työntekijöihin kohdistamaa väkivalta- ja uhkatilannetta. Risen pääjohtaja Esa Vesterbackan mukaan määrä ei ole erityisen suuri.
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka sanoo, että hänen tietojensa mukaan vankilavirkailijoita koskevissa palkkamurhauhkatilanteissa turvaamistoimet on hoidettu Risen uhkaohjeiden mukaisesti. Kuva: MEERI UTTI
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka sanoo, että hänen tietojensa mukaan vankilavirkailijoita koskevissa palkkamurhauhkatilanteissa turvaamistoimet on hoidettu Risen uhkaohjeiden mukaisesti. Kuva: MEERI UTTI

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan viime vuonna vankiloissa tapahtui 28 väkivalta ja -uhkatilannetta, joissa kohteena oli henkilökunta. Lähivuosina tapauksia on ollut 30–50 kappaletta vuosittain.

Rikosseuraamuslaitos kertoo tiedotteessaan, että väkivaltaa henkilökuntaa kohtaan esiintyy erityisesti suljetuissa vankiloissa.

– Toimintaympäristö huomioon ottaen väkivalta- ja uhkatilanteita tapahtuu suhteellisen vähän. En pidä määrää erityisen suurena. Pääsääntöisesti vankiloissa on rauhallista, kommentoi Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka Lännen Medialle.

Lännen Media uutisoi sunnuntaina (LM 12.5.), että jengeihin kuuluvat vangit ovat järjestelleet ainakin kaksi erillistä kertaa eri vankilatyöntekijöihin kohdistunutta palkkamurhaa parin viime vuoden aikana.

Olitko tietoinen näistä tapauksista, Esa Vesterbacka?

– En ihan näillä nimikkeillä.

Millä nimikkeillä olit tietoinen kyseisistä uhkatilanteista?

– Voitko yksilöidä nämä tapaukset?

Ensimmäisessä oli kyse liivijengeihin kuuluvien vankien järjestelystä, jossa neljä eri ryhmittymää keräsi yhteensä 8 000 euroa rahaa vankilatyöntekijän murhaamiseksi. Työntekijä piti puukottaa kuoliaaksi vankilassa.

Jengit olivat jo hankkineet tekijän rikokselle ja rahat olivat luovutusvalmiina, kun viranomaispuuttuminen esti teon.

Toisessa tapauksessa ulkomaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvat vangit halusivat eroon työntekijästä, ja antoivat hänen tappamisestaan toimeksiannon. Murhan piti tapahtua työntekijän vapaa-aikana suomalaista rikollisryhmää United Brotherhoodia lähellä olevan jengin toimesta.

Viranomaispuuttuminen esti teon.

Oletko tietoinen näistä tapahtumista, ja jos olet, niin millä nimikkeillä?

– Olen kuullut henkilökunnan henkeen ja terveyteen kohdistuvista uhista, palkkamurhasta en muista kuulleeni.

– Tästä ensimmäisestä tapahtumasta olen kuullut. Toista tapausta en pysty muistamaan, mutta voi olla, että sekin on minulle jossakin yhteydessä raportoitu.

Pitäisikö Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan tietää näin vakavista vankilahenkilökuntaan kohdistuvista suunnitelmista?

– Pääjohtajan tulee saada tieto näistä, mutta tämän tyyppisissä tilanteissa tehdään myös yhteistyötä poliisin kanssa.

Mutta poliisi ei johda Rikosseuraamuslaitosta, vaan pääjohtaja johtaa sitä?

– Kyllä. Mutta me emme tee esitutkintaa vaan toimitamme rikokset poliisin tietoon.

Lännen Median tietojen mukaan molemmissa tapauksissa kesti useita viikkoja, että työntekijälle saatiin turvaamistoimet käyntiin. Tietojemme mukaan syynä oli se, että vankiloissa ei välttämättä oikein kukaan tiedä työnjakoa sen suhteen, että kenen vastuulle nämä asiat kuuluvat.

Miten kommentoit tätä?

– Meillä on hyvin yksityiskohtaiset ohjeet uhkatilanteiden hoitamisesta, ja niiden mukaisesti myös toimitaan.

Huolestuttaako sinua se, että kun vankilatyöntekijän ja myös mahdollisesti hänen perheensä terveys ja henki ovat vaarassa, vankilat saavat järjestettyä turvaamistoimet vasta useiden viikkojen kuluttua uhkatilanteen paljastumisen jälkeen?
Onko esimerkiksi kolmen viikon viive turvaamistoimien järjestämisessä Rikosseuraamuslaitoksen uhkaohjeistuksen mukainen?

– Minun tiedossani ei ole, ettei näissä tilanteissa olisi toimittu uhkaohjeiden mukaisesti. Enkä pysty ottamaan kantaa asiaan, johon en ole saanut selvitystä omalta henkilökunnaltani.

Tietojemme mukaan Rikosseuraamuslaitoksen johto on ollut pitkään hyvinkin tietoinen väkivallasta ja sen uhasta, jota liivijengiläiset aiheuttavat muille vangeille ja vankilatyöntekijöille vankiloissa.

Mitä kommentoit tähän?

– Helmikuun johtoryhmässä oli turvallisuustilannekatsaus, jossa tämä viimeaikainen tilanteen muuttuminen tuli esille. Koska silloin ei ollut täsmällisempää selvitystä tilanteesta, annoin toimeksiannon, että asia otetaan paremman valmistelun pohjalta käsittelyyn toukokuun kokouksessa.

Tietojemme mukaan kyseessä ei ole viimeaikainen tilanteen muuttuminen vaan pitkäaikainen kehitys. Eri viranomaistahot, Risen omat turvallisuuspuolen henkilöt ja työntekijäkenttä ovat yrittäneet vuosikausien ajan kertoa pääjohdolle vankiloiden turvallisuustilanteen heikkenemisestä.

Onko asia näin?

– Vuosikausia on totta kai käyty erilaisia keskusteluja. Minun käsittääkseni tilanne on ollut aika vakaa vuosien mittaan. Mutta nyt tosiaan, meidän täytyy palata asiaan paremmalla ajalla.

Rikosseuraamuslaitos painottaa tiedotteessaan ottavansa jokaisen vankilatyöntekijöihin kohdistuvan väkivalta- ja uhkatapauksen vakavasti. Risen mukaan lähes puolet vangeista suorittaa väkivaltarikostuomioita.