Kolumnit Uutiset

Vantaa kelpaa taas tammukalle

Meritaimen hypähteli viime kesänä ensi kertaa vuosikymmeniin Käräjäkosken kivikoissa. Virtavesien hoitoyhdistys, riihimäkeläiset perhokalastajat ja Vantaanjoen suojelijat saavuttivat tavoitteen, jonka eteen on paiskittu töitä niin joella kuin paperipinojen äärellä.

1970-luvun jättiviemäri solisee taas kohtalaisen puhtaana, vaikkei aina kirkkaana. Joenvarren kuntien ja kaupunkien jätevedenpuhdistamojen päästöt on lainsäädäntöä tiukentamalla saatu kuriin.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho on puhunut ja kirjoittanut joen puolesta. Samalla yhdistys on toistakymmentä vuotta kunnostanut puroja, sivujokia ja pääuoman koskia.

Koskista on purettu pohjapatoja ja niihin on palautettu aiemmin raivattuja kivikoita. Lohikaloilla on taas luonnollisia kivenkoloja ja matalikkoja kutupaikoiksi.

Meritaimen on kymmenen vuoden aikana vaeltanut vuosi vuodelta hieman pohjoisemmaksi Vantaanjoella. Alkuun taimen nousi vain 17 kilometriä ylävirtaan Vantaankoskelle, mutta nyt jo 80 kilometrin matkan Käräjäkoskelle.

Kun meritaimenen nousua on odoteltu, Virho on vaalinut Riihimäellä Epranojan taimenia. Pienessä ojassa lähellä jätevedenpuhdistamoa elää muusta vesistöstä eristyksiin jäänyt järvitaimenkanta, josta riihimäkeläiset ovat syystä ylpeitä.

Riihimäen jätevedenpuhdistamo on syystä ollut koko Vantaanjoen varren ongelmakohta. Vantaa saa alkunsa Erkylänjärvestä, josta se virtaa Riihimäelle. Lähellä alkulähteitä jokeen joudutaan rankkasateilla ja tulva-aikaan juoksuttamaan puhdistusprosessin ohittavaa jätevettä. Vaikka joen virtaama on kriisihetkillä kova ja jätevesi laimenee, jätteet rehevöittävät jokea.

Kysymys on myös periaatteesta. Samaan aikaan, kun joen kunnon eteen ponnistellaan, sallitaan puhdistamattoman jätteen purkaminen uomaan.

Puhdistamon peruskorjauksen odotetaan tuovan osittain helpotusta ohijuoksutustarpeeseen, kun tehoa parannetaan ja kapasiteettia lisätään.

Iso remontti ei kuitenkaan ratkaise rankkasateiden aiheuttamia tulvatilanteita. Vettä tulee taivaalta niin paljon, etteivät katujen viemäriverkot pysty vetämään kaikkea. Kun kaupungissa on pitkälti yhä käytössä viemäreitä, joissa virtaavat niin sadevedet kuin talouksien jätevedet, verkosto ylikuormittuu ja jätevettä joudutaan edelleen päästämään jopa sellaisenaan Vantaaseen laskeviin ojiin.

Vasta, kun kaupungissa vuosikausia jatkuva vanhan viemäriverkoston uusiminen saadaan valmiiksi, Vantaan kuormitus päättyy.

Senkin jälkeen joudutaan pohtimaan keinoja, joilla saadaan kuriin koko jokivarren maatalouden ravinnepäästöt, eroosio ja jopa jokea kunnioittamaton rakentaminen.

Päivän lehti

31.3.2020