fbpx
Uutiset

Vapaaehtoiset opettavat aasta alkaen

Tomaatissa on peräkkäin kaksi aata ja kukkakaalissa lisäksi kaksi koota. Lukupiiriin saapuneet naiset makustelevat kasvisten nimiä ääneen ennen kuin kirjoittavat ne paperille.

– Se on hyvää, Mina Muradi kommentoi kukkakaalia. Afganistanista Kajaaniin vuosi sitten muuttanut perheenäiti kuvailee sanoin ja elein, miten hän kypsentää kaalista kattilassa aterian.

Ohjaaja Marja-Leena Kemppainen kyselee maustamisvinkkejä. Valkosipulia ei sovi unohtaa.

Akateemisten Naisten Kajaanin-yhdistyksen järjestämä naisten lukupiiri on osa Muradin viikko-ohjelmaa. Ryhmän osallistujat ovat tällä kertaa lähtöisin Afganistanista, Syyriasta ja Turkista. Sekä osallistujien että vapaaehtoisten ohjaajien kokoonpano vaihtelee.

ODOTUKSET järjestöjä kohtaan kasvavat, kun virallinen järjestelmä ei pysty vastaamaan kielikoulutuksen tarpeeseen riittävän nopeasti.

Jonotusajat kotoutukseen kuuluville kielikursseille ovat enimmillään yli puoli vuotta. Lisäksi kursseille eivät pääse turvapaikanhakijat, jotka vasta odottavat päätöstä oleskeluluvasta.

Etenkin pääsy luku- ja kirjoitustaidon kursseille pitkittyy herkemmin kuin muille kursseille.

Osallistujien lähtötason vaihtelu tiedetään myös naisten lukupiirissä Kajaanissa.

– Pitkälle emme pääse, mutta se ei ole tarkoituskaan, kertoo yksi vapaaehtoisista ohjaajista, eläkkeellä oleva kieltenopettaja Anja Hytönen.

Hän sanoo, että tärkeintä on luoda yhteys ja saada osallistujat huomaamaan, että heidät otetaan vakavasti.

JÄRJESTÖJEN PANOS kiinnostaa yhä enemmän myös työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Se on kartoittanut etenkin maahanmuuttajajärjestöjen toimintaa.

– Mietimme, miten ne voisivat myös palveluiden tuottajina edistää kotoutusta, kertoo ylitarkastaja Paula Karjalainen TEM:istä.

Hän muistuttaa, että jo vapaaehtoistyön merkitys kielen oppimisessa ja kotoutuksessa on iso.

TEM:in kartoituksessa selvisi, että suomen kielen opetus on tärkeä osa maahanmuuttajajärjestöjen toimintaa.

Esimerkiksi tamperelainen PirSom ry. järjestää kursseja, joissa opettajina ovat vapaaehtoiset somalialaiset. Viikoittain kurssilaisten kanssa kokoontuvat keskustelemaan kantasuomalaiset eläkeläiset.

Ministeriössä pohditaan, miten maahanmuuttajajärjestöt voisivat vankistaa toimintaedellytyksiään ja tarjota yhä enemmän palveluita esimerkiksi hankkeiden avulla.

ENSI VUONNA suomen kielen kurssien tarve alkaa näkyä toden teolla, arvelee projektipäällikkö Henna-Maija Syrjälä Akateemisten Naisten Luetaan yhdessä -verkostosta.

– Nyt tilanne on akuutti. Ensin on saatava turvapaikanhakijoiden perusasiat – asuminen, vaatetus ja syöminen – kuntoon. Kielenopetus tulee myöhemmin.

Hän sanoo, että paine näkyy jo vastaanottokeskusten lähellä olevissa ryhmissä. Verkoston lukupiirit ovat avoimia kaikille maahanmuuttajille.

– Harva toiminta on sellaista, johon voi mennä ilmoittautumatta ja niin sanotusti ilman papereita. Kuka tahansa voi tulla milloin tahansa. Ei tarvitse olla oleskelulupaa tai kielitaitoa.

Syrjälä arvioi, että tulijoiden määrä on myös niin suuri, ettei viranomaistoiminnalla voi heti vastata kielen opetuksen tarpeeseen.

ERITYISESTI KOTIÄITIEN kielenopetuksessa vapaaehtoisen järjestötoiminnan merkitys on erittäin tärkeää, sanoo suunnittelija Hanna-Maria Hyttinen TEM:in kotouttamisen osaamiskeskuksesta

– Työvoimapoliittiseen koulutukseen vaikuttaa sukupuoli ja työmarkkina-asema. Kotiäideille pitää olla joustavampaa ja eri aikoihin järjestettävää koulutusta.

Mina Muradi käy naisten lukupiirissä silloin, kun omat lapset ovat päiväkodissa ja koulussa. Hän tulee sinne yleensä läheltä, kaupunginkirjastolla toimivasta Monikasta, maahanmuuttajien kokoontumispaikasta.

Kahden lapsen äiti kertoo oppivansa paljon myös pienten lastensa avulla. Lapset opastavat sukkelasti oikeaan, jos äiti haparoi valitessaan sanoja vaikkapa hyvän yön toivotukseksi.

Asiasanat

Menot