Kolumnit Uutiset

Vapaaksi laihduttamisen ikeestä

Voi meitä naisia. Ihan liian moni meistä toivoo – salaa tai julkisesti – lähinnä yhtä asiaa. Että laihtuisi edes muutaman kilon.

Silloinhan elämä olisi tietysti parempaa kuin nyt. Silloin voisi tehdä kaikkea kivaa. Silloin voisi hankkia hyvännäköisiä vaatteita. Silloin voisi olla onnellinen.

Ja pah!

Oli virkistävää katsella tämänviikkoinen Inhimillinen tekijä -keskustelu. Siinä kolme fiksua naista – kaikki entisiä laihduttajia – julisti, ettei laihduttaminen kerta kaikkiaan kannata.

Feministisen ajatushautomon johtaja Saara Särmä kehotti meitä vapautumaan laihduttamisen ikeestä. Sillä eihän ole mitään järkeä siinä, että iso osa ajatusenergiastamme kuluu sen miettimiseen, mitä ja kuinka paljon voimme syödä.

Varsinkaan, kun siitä ei ole yleensä ole mitään hyötyä. Yksi keskustelijoista, teatterintekijä Raisa Omaheimo, alkoi laihtua vasta sen jälkeen kun hän lopetti laihduttamisen. Hän kertoi tarvinneensa siihen terapiaa.

Terapiaa tarvitsi myös urheilulääkäri Pippa Laukka, joka sairasti syömishäiriötä parikymmentä vuotta. Ensin hänellä oli anoreksia, sitten bulimia.

Laukka on myönteinen esimerkki siitä, että vakavistakin syömishäiriöistä voi parantua. On hienoa, että hän kertoo omista kokemuksistaan julkisesti, sillä tällaisia kannustavia esimerkkitapauksia tarvitaan.

Hän kertoi Inhimillisessä tekijässä, että myös miehet kärsivät nykyään ulkonäköpaineista. Moni kuntoilija haluaa näkyviä tuloksia ja tilaa siksi netistä doping-aineita, jotka voivat olla ihan mitä kuraa tahansa. 

Ja naiset siis laihduttavat. Särmä ja Omaheimo kertoivat kokeilleensa kaikenlaiset kaalisoppadieetit, laihdutustuotteet ja painonvartijat. Tulos oli aina sama: paino kyllä laski, mutta nousi sitten jälleen, ja kiloja tuli aina vähän enemmän kuin oli lähtenyt. Särmä arvelikin, että hän olisi nykyistä laihempi, jos ei olisi koskaan laihduttanut.

Keskustelijat sanoivat, että maailma voisi muuttua, jos se energia, mikä käytetään laihduttamiseen, käytettäisiin johonkin oikeasti hyödylliseen toimintaan.

Voi olla, mutta ainakin laihduttavien ihmisten elämä voi muuttua paremmaksi. Esimerkiksi Saara Särmä sanoi kirjoittaneensa väitöskirjan.

Ehkä meistä kaikista ei tule tohtoreita, vaikka lopettaisimmekin laihduttamisen, mutta muuta hyvää voi kyllä tapahtua.

Ainakin voisimme lopettaa sitten kun -elämän. Kivoja asioita voi tehdä liikakiloista huolimatta, ja pitää tehdä! Jos pystyy ajattelemaan muuta kuin ruokaa ja laihduttamista, voi huomaamattaan vaikka laihtua.