Uutiset

Vapaata kilpailua vaikka väkisin

Mannerheimin lastensuojeluliiton ihmiset älähtivät pari viikkoa sitten, että liiton järjestämä lastenhoitoapu on vaarassa. Raha-automaattiyhdistys aikoo lopettaa tukensa MLL:n hoitopalvelulle vuoteen 2008 mennessä. Sama tilanne on myös muilla tilapäistä hoitoapua tarjoavilla kansalaisjärjestöillä.

Asiaa perustellaan sillä, että niiden tarjoama palvelu vie töitä hoitoalan yrittäjiltä ja vääristää kilpailua. Asiasta kerrottiin Hämeen Sanomissa viime viikolla.

Itse tunnen vain MLL:n lastenhoitopalvelua, mutta sen satunnaisena käyttäjänä haluaisin tietää, mitä ihmeen kilpailua RAY:n tuki vääristää?

Kuten Hämeen Sanomien jutusta kävi ilmi, alalla ei ainakaan tällä seudulla ole kilpailua. Hämeenlinnalainen kotipalveluyrittäjä kertoi, että heiltä saa lastenhoitoapua periaatteessa, mutta ei käytännössä. Ei ole aikaa eikä työntekijöitä, eikä varsinkaan iltaisin tai viikonloppuina.

Omasta kokemuksesta tiedän, että kotipalveluyrittäjillä varauslistat ovat pitkät ja yllätystilaajalle myydään ei-oota. Myös kuntien kotipalveluilla on aivan tarpeeksi tekemistä vakioasiakkaiden eli kotona asuvien ikäihmisten ja tukea tarvitsevien perheiden auttamisessa.

Hoitajaa tarvitaan useimmin yllättäen joko lapsen tai vanhemman sairastumisen takia. Myös iltamenot ilmaantuvat yleensä aika lyhyellä varoitusajalla. Ei kuulosta kovin houkuttelevalta bisnesidealta.

MLL:n nykyinen lastenhoitoapu toimii hyvin siksi, että heidän listoillaan vapaaehtoisia hoitajia on paljon. Kun hoitajan tarvitsee nopeasti, isosta porukasta löytyy aina joku, joka pääsee tulemaan.

Meille hoitaja on saatu millennium-illaksi, tavallisiin iltamenoihin ja parin tunnin varoitusajalla, kun itse sairastuin ja hoidettavana oli kolme pikkulasta.

Viimeksimainitussa tapauksessa apua oli tarjolla kaupungin kotipalvelustakin, mutta vain muutamaksi tunniksi yhtenä päivänä.

Mannerheimin lastensuojeluliitto on nimensä mukaisesti perustettu ajamaan lasten ja perheiden etua. Sen hoitoavun ei ole tarkoitus olla tuottavaa bisnestä, vaan se perustuu vapaaehtoistyöhön. Siksi myös hoitomaksu, 4,20 euroa tunnilta, on vain nimellinen korvaus hoitajan työstä.

Sen verran aika monella on varaa maksaa, ainakin palvelun suosiosta päätellen. Hoitoalan yrittäjän firma ei sillä taksalla kauaa pystyssä pysyisi, vaan maksu olisi ilman muuta korkeampi. Se taas vähentäisi perheiden mahdollisuutta hyödyntää palvelua.

Nykyisin kaikkialla hoetaan, että asiakkaalle on sama, kuka palvelun tuottaa, kunhan se toimii. Totta, mutta pitääkö ns. vapaa kilpailu väkisin ulottaa sellaisille alueille, joille se ei sovi ja joiden palvelu sen takia huononee? Erityisen hullulta ajatus tuntuu siksi, että samaan aikaan juuri kolmatta sektoria eli yhdistyksiä ja yhteisöjä huudetaan turvaamaan hyvinvointipalvelut. Eikö hyvin toimivasta kolmannen sektorin tuottamasta palvelusta kannattaisi pitää kiinni?