Uutiset

Värikkäämpää ja leveämpää

Tänä keväänä naisten kulmat loistavat värikkäämpinä kuin koskaan. Trendikäs rillipää ei valitse enää mustia tai ruskeita silmälaseja vaan vaatii kehyksiin väriä: punaista, violettia ja sinisen eri sävyjä.

-Silmälasit ovat pitkästä aikaa näyttäviä. Värit ovat iloisia ja kehyksissä on kokoa reilusti entistä enemmän, kertoo myyjä Jani Kujala Optikko Kivisestä Hämeenlinnasta.

Silmälasimuodissa on pari sesonkia vuodessa. Seuraava uutuuserä saapuu kauppoihin maaliskuussa. Kovin radikaaleja kevään muutokset eivät ole, sillä leveämpiä kehyksiä ja räväkämpiä värejä kohti on kuljettu jo tovi.

– Esimerkiksi kerrosvärjättyjä muovikehyksiä tuli kauppoihin jo puolisen vuotta sitten, Kujala sanoo ja esittelee kehyksiä, joiden ulkopinta on kirkkaanpunainen ja sisäpuoli vaaleansininen.

– Keventää kummasti, eikö, myyjä kysäisee.

Miehet pitävät hengettömistä

Silmälasimuotia luodaan samalla tavalla kuin vaatemuotia: trendinenät haistelevat uusia tuulia ja suunnittelijat siirtävät puhkeamassa olevat asenteet ja ideat kehyksiin.

Suurin osa Suomessa myytävistä kehyksistä tulee Ranskasta ja Italiasta, joitakin saadaan myös Ruotsista.

Kujalan mukaan suomalaiset ovat Euroopan verkkaisimpia silmälasinvaihtajia. Suomalainen hankkii uudet silmälasit keskimäärin kerran neljässä vuodessa, kun useimmissa muissa maissa lasit pannaan kiertoon kahden-kolmen vuoden välein.

– Suurin osa suomalaisista omistaa edelleen ainoastaan yhdet silmälasit. Aika monet kyllä hankkivat nykyään miinuslasien lisäksi erilliset lukulasit ja aurinkolasit vahvuuksilla. Se on hyvä asia, sillä silmälaseihin kiinnitettävät klipsit eivät aja samaa asiaa kuin kokonaiset lasit.

Myyjän mielestä miehet ovat naisia huomattavasti konservatiivisempia silmälasinostajia. Miesten kulmilla keikkuu yhä useimmiten pieni, matala ja kantikas yksivärinen metallikehys.

– Miehille tosin alkaa olla jo tarjolla näyttävämpiäkin silmälaseja. Ilokseni olen huomannut, että monet myös ostavat rohkeamman värisiä ja runsaampia kehyksiä kuin aikaisemmin, Kujala sanoo.

Kolmisen vuotta sitten pitkän tauon jälkeen uudelleen tuotantoon tulleet hengettömät eli kokonaan kehyksiä vailla olevat silmälasit ovat niin ikään miesten suosiossa.

-Hyvä vaihtoehto, jos haluaa huomaamattomat lasit.

Rillipiru näyttää viisaalta

Työpaikkahaastatteluun mennessään moni miettii, laittaisiko silmälasit vai piilolinssit. Haastatteluun menijä päätyy silmälaseihin, etenkin, jos niiden kantaja on laseisinsa tyytyväinen. Lasit näet antavat älykkäämmän mielikuvan.

Näin tapahtui jo vuonna 1352. Silloin taiteilija Tommaso da Modena kuvasi munkkeja lukemassa tekstejään. Heistä yhdellä oli nenällään rillit. Modenan innoittamina muutkin taiteilijat ryhtyivät maalaamaan silmälaseja viisaiden ihmisten kuten munkkien, pappien ja neuvonantajien nenille. Älykkyysmielikuva syntyi, koska kakkulat olivat poikkeuksetta oppineilla, vanhoilla ihmisillä, joilla oli myös varallisuutta hankkia näköä parantavat lasit.

Rillipää näytti muita älykkäämmältä, vaikka kakkulat olivat hankalat käyttää.

Oli mielikuva rilleistä mikä tahansa, monia näkökyvyn heikkeneminen harmittaa. Silmälasit huurtuvat, likaantuvat, eivät kestä rajuja urheilulajeja eikä niitä todellakaan ole kiva pitää joka paikassa.

Toisille taas silmälasit ovat yksi tapa pukeutua ja seurata muotia.

Ensimmäiset lasit 1200-luvulla

Ensimmäiset silmälasit valmistettiin vuosien 1268 ja 1289 välillä Italiassa. Tuolloin ei vielä kiinnitetty huomiota ulkonäköön, vaan tärkeintä oli keksiä kakkulat, joilla pystyi parantamaan lähinäköä.

Varhaiset silmälasit olivat lukulaseja, mutta jo niitä ennen munkit käyttivät lukiessaan lukukiveä, eräänlaista suurennuslasia.

Koveria linssejä alettiin hioa 1400-luvun lopulla ja silmälasien valmistuksen taito levisi nopeasti Italiasta muualle Eurooppaan. Materiaalina oli aluksi kvartsi.

Käytännössä silmälasit olivat Roope Ankan kakkulat: kaksi kuperaa linssiä oli kiinnitetty metalli-, luu- tai nahkakehyksiin.

Korvein taakse menevät sangat keksittiin 1730, jolloin silmälasien käyttäminen tuli huomattavasti käytönnöllisemmäksi.
1800-luvulla silmälasit tulivat yleisiksi, koska niiden hinta laski.

Suomessa 1930-luvulla silmälaseihin tuli naisten ja miesten mallistot. 1940-luvulla ryhdittiin valmistamaan muovisia kehyksiä, mikä mahdollisti yhä monipuolisemmat pokavalikoimat.

Sen jälkeen silmälasimuoti onkin seurannut muuta muotia. 1950-luvulla silmälasikehysteollisuus eriytyi omaksi teollisuudenhaarakseen ja silloin kansa alkoi vaatia muun muassa monipuolisia kehyksiä: keveitä, urheilullisia ja koristeltuja.

Värilliset linssejä espanjalaisilla

Nykyään silmälaseja tehdään asusteeksi. Ne eivät ole vain välttämätön paha, vaan osa pukeutumista. Muotitaloilla on omat kokoelmansa.

Pari vuotta sitten muodissa oli sävytetyt linssit. Ja muotihan kiertää. Värilliset linssit ovat perua jo 1700-luvun Espanjasta, jossa käytettiin runsaasti sinisiä, vihreitä ja keltaisia laseja. Tosin silloin niitä ei tehty muodin vuoksi vaan siksi, että värillisten linssien arveltiin olevan turvallisempia auringossa kuin värittömien linssien.

Lukulasit kulkevat mukana

Hämeenlinnalainen taksiautoilija Pauli Glumov lukee asiakasta odotellessaan sanomalehteä. Päässään hänellä on lukulasit.

– Lasit minulla on ollut kaksi vuotta.

Lasien vahvuuden Glumov tietää olevan +2.

Hämeenlinnalainen taksiautoilija Pauli Glumov käyttää lukulaseja.

– Se on ehkä vähän liikaa. Tuntuu, että vahvuus voisi olla vähemmän. Ehkä näkö on parin vuoden aikana parantunut, mies epäilee.

Glumoville tärkeää ei ole silmälasien ulkonäkö. Hän kertoo menneensä silmälasikauppaan ja koettaaneensa lukulaseja.

– En miettinyt sopivatko nämä vai eivät.

Taksiautoilija kertoo, että aluksi hän ei muistanut kantaa laseja mukana. Nykyään lasit kulkevat siellä missä mieskin.