Uutiset

Vartin ulkoilu nujertaa kaamosmasennuksen

Tutkijoille on viime vuosina alkanut valjeta miksi niin monen mieli vetää matalaksi marraskuussa ja olo paranee vasta maaliskuun aurinkoisina päivinä. Turun yliopiston professorin Simo Saarijärven mukaan kyse on pohjimmiltaan siitä, että ihminenkin on eläin.

Miksi moni kokee masennusta syksyn pimentyessä?
– Kaamosmasennus on reaktio kirkkaan auringonvalon vähenemiseen. Samoja oireita on useilla muillakin nisäkkäillä, klassisin esimerkki on karhu, joka syksyn pimentyessä syö niin paljon kuin kerkeää ja lopulta menee pesäänsä nukkumaan.
– Ihminen ei pääse talviunille, mutta pimeän vaikutus näkyy ruokahalun kasvamisena ja unentarpeen lisääntymisenä. Elimistössä pimeys lisää niin sanotun pimeähormonin eli melatoniinin tuotantoa. Joku vielä tuntematon häiriö ei vain muunnakaan melatoniinia mielialaa parantavaksi serotoniiniksi niin kuin sen pitäisi.

Ketkä kärsivät kaamosmasennuksesta?
– Oireet ovat naisilla kolme kertaa yleisempiä kuin miehillä ja ne näyttäisivät liittyvän suoraan sukupuolihormoneihin.Menopaussin jälkeen oireet alkavat menettää otettaan ja lopulta iän karttuessa tilanne on jälleen sama kuin pienillä lapsilla, joille ei vuodenajalla näyttäisi olevan mitään merkitystä.

Onko kaamosmasennus vain suomalaisten ongelma?
-Oireita esiintyy kaikkialla maapallon pohjoisosissa. Suomalaisten ja ruotsalaisten välisiä eroja on tutkittu. Näyttää siltä, että Suomessa kärsitään enemmän voimakkaasta kaamosmasennuksesta, mutta ruotsalaisissa on enemmän lievästi masentuneita.

Selittääkö kaamosmasennus synkät itsemurhaluvut?
-En usko. Itsemurhien määrissä on vuosittain kaksi piikkiä., Syksyinen selittyy vakavilla depressioilla ja keväinen kaksisuuntaisilla mielialahäiriöillä. Kaamosmasennus ei aiheuta itsetuhoisuutta.

Tarvitaanko masennuksen helpottamiseen lamppuja ja lääkkeitä?
– Usein jo vartin kävelylenkin tekeminen päivänvalossa auttaa. Jos aikatauluaan voi järjestää siten, että valossa oleskelulle jää aikaa, muuta ei tarvita. Kirkasvalolamppuakin voi kokeilla, mutta se kannattaa ensin lainata ja katsoa onko siitä apua. Lääkitystä tarvitaan harvoin.

Miksi tutkit kaamosmasennusta?
-Kaamosmasennus on mielenkiintoinen ilmiö, sillä siihen liittyy fyysisten ja psyykkisten oireiden lisäksi kulttuurillisia seikkoja. Vaikka kaamosmasennusta on tutkittu tieteellisesti vasta 20 vuotta niin kansantietoa siitä on paljon. ”Kevättä rinnassa” ei ole pelkkä sananparsi vaan siinä on vahva todenperäisyys. (HäSa)

Päivän lehti

27.1.2020