Uutiset

Varuskuntia on pikatahtiin lakkautettava

Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala perää edelleen kokonaisten varuskuntien lakkauttamiseen tähtääviä ratkaisuja. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut Kaskeala vielä erikseen korosti, ettei armeija tavoita toivottuja säästöjä juustohöylää käyttämällä. Toisin sanoen komentajan mukaan puolustusvoimat kaipaa järeitä päätöksiä, joiden takana on ikäluokkien pienentyminen.

Kaskealan puhe oli selkokieltä. Mitään sinänsä uutta hän ei sanonut, sillä hän on jo aiemmin korostanut, että Suomesta on lakkautettava neljä varuskuntaa vuoteen 2012 mennessä. Kaskealan esiintymisen jälkeen on aiheellista kysyä, miksi oli odotettava näin kauan. Itse ratkaisun ja sen toimeenpanon kanssa vitkuttelu ei palvele missään mielessä armeijan ja maanpuolustuksen parasta.

Puolustusvoimien komentaja ei toistanut sanomaansa sattumalta juuri nyt. Kaskeala oli varmasti harkinnut tarkkaan myös sen, että hänen puhettaan olivat kuuntelemassa tasavallan presidentti Tarja Halonen, varuskuntien lakkauttamisessa keskeisessä roolissa oleva puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) sekä asiasta parhaillaan esitystä kirjoittava eversti Arto Räty.

Mitä Kaskeala tarkasti ajoi takaa, sen hän tietää itse parhaiten. Mitään ei jäänyt kuitenkaan epäselväksi: Kaskealan mielestä varuskuntien kohtalosta pitää syntyä ratkaisuja pikatahtiin. Kenties puolustusvoimien komentaja ei ole täysin varma puolustusministeri Seppo Kääriäisen henkisestä kantista tehdä ikäviä päätöksiä. Siksi Kaskeala katsoi aiheelliseksi tuoda jälleen julki kantansa armeijan säästökohteista.

Tuskin Kääriäinen pitkän linjan poliitikkona Kaskealan julkista ”puhuttelua” pelästyy. Jossain määrin tilanteen on täytynyt olla kuitenkin Kääriäiselle kiusallinen. Vähintäänkin Kaskeala muistutti sekä eversti Rätyä että Kääriäistä, mikä nurkan takana odottaa. Jos aikataulu pitää, Rädyn esitys on valmis ensi kuun puolivälissä.

Puolustusministeri Kääriäisen tuskaa on toki helppo ymmärtää. Neljän varuskunnan lakkauttaminen on kova paukku valtakunnallisestikin. Erityisesti ratkaisu ravistelee kuntia, jotka menettävät varuskuntien lähdön myötä työpaikkoja ja näin myös verotuloja. Tiukan taloudenpidon aikana Kääriäisen on koko tavalla vaikea junailla kunnille hyvitystä.

Aluepolitiikka on keskustalle edelleen tärkeä politiikan perusarvo. Juuri tästä syystä Kääriäinen ei suin surminkaan haluaisi jäädä historiaan keskustaministerinä, joka kurjisti kuntia, vei niiltä työpaikkoja. Kääriäinen törmää siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että ikävät päätökset ovat ikäviä! Silti niitä on pakko hallitustasollakin tehdä.

Komentaja Kaskeala meni puheessaan ruohonjuuritasolle asti. Varusmiehiä ei kannata ottaa varuskuntien nurkkiin nyhjäämään, jos heidän koulutuksensa sijasta armeijan varat menevät liian suuren organisaation pyörittämisen. Tästä on varuskuntien lakkauttamisessa kyse, ei suinkaan aluepolitiikasta.