Uutiset

Vastuu on ja pysyy kuljettajalla

Hämeenlinna 18.12.2005

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta esittää uusia keinoja tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Neuvottelukunnan suositukset vuosiksi 2006-2010 sisältävät muun muassa ehdotuksen rattijuopumuksen rajan laskusta 0,2 promilleen.

Perusnopeus taajamissa laskisi 40 kilometriin tunnissa ja automaattinen nopeusvalvonta lisääntyisi, jos neuvottelukunnan tahto toteutuu. Neuvottelukunta patistaa uudistuksiin laskelmalla, jonka mukaan turvallisuustason nosto vähentäisi vuosittaisten tieliikenteen kuolonuhrien lukua 132:lla.

Tieliikenteessä on kiistatta kovien ratkaisujen aika. Synkkien vuosien jälkeen kuolonkolareiden määrä on laskenut, mutta kehitys on pysähtynyt. Suomi ei voi tyytyä siihen, että noin 400 suomalaisen elämä päättyy vuosittain maantiellä. Kansainvälisessä kehityksessäkin Suomi on taantunut: muun muassa Tanskassa ja Hollannissa turvallisuutta on pystytty parantamaan.

Neuvottelukunnan tavoite on kunnianhimoinen. Samaan aikaan kun liikenne kaiken aikaa lisääntyy, Suomen pitäisi pystyä vähentämään kuolonkolareita. Kaiken lisäksi on selvää, että 250 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuuttakin olisi liikaa.

Neuvottelukunnan esityksistä keskustelu keskittyy rattijuoppouden rajan laskuun, laajasti ottaen keinoihin, joilla rattijuoppoutta tulisi torjua. Tässä ei sinänsä ole ihmettelemistä, sillä joka viidennessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa on osallisena rattijuoppo. Humalassa ajaminen pysyy murheellisen sitkeästi liikenteen ongelmana.

Promillerajan laskussa olisi selvä viesti jokaiselle kuljettajalle: ajoneuvon ratissa pitää olla selvä. Tällä näkökohdalla on puolensa. Rajan laskusta seuraisi kuitenkin poliisin työmäärän kasvu, jos myös 0,2 – 0,5 promillen kuljettajat pitäisi viedä verikokeeseen. On erittäin tärkeää, että ennen promillerajan laskua koskevaa päätöstä kuunnellaan poliisia ja sen kannanottoa myös kunnioitetaan.

Rattijuoppoutta neuvottelukunta haluaa torjua myös alkolukolla, joka olisi pakollinen kaikissa uusissa autoissa vuonna 2012. Ainakaan täysin tehottomaksi alkolukkoa ei voi tuomita, mutta varsinkin täysin raittiit uuden auton ostajat kysyvät aivan oikeutetusti, miksi heidän on pakko maksaa kalliista lisävarusteesta.

Turvallisuussuositukset ovat tulossa kalliiksi, sillä neuvottelukunta haluaa rakentaa jopa 600 kilometriä keskikaideosuuksilla varustettuja teitä. Hinta on toki suhteellinen käsite: jos kaiteet todella vähentävät kolareita, niistä saattaa kertyä suoranaista säästöä.

Liikenneturvallisuudesta käytävä keskustelu painottuu tällä hetkellä liikaa muun muassa teiden kuntoon. Monissa puheenvuoroissa vakavien kolareiden syylliseksi on nimetty esimerkiksi suola-auto, joka ei ole ollut ajoissa liikkeellä.

Ratkaiseva vastuu liikenteessä on ja pysyy jokaisen ajoneuvon kuljettajalla. Tämä tosiasia on hyvä muistaa myös liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan esityksiä punnittaessa. Teiden kuntoa voidaan kyllä parantaa, mutta missä on hyöty, jos niillä ajetaan kelistä riippumatta liian kovaa?

Tieliikenteessä on kiistatta kovien ratkaisuja aika.