Kolumnit Uutiset

Väsymätön Väyrynen ei yllätä

Kysymys kuuluu: onko 66-vuotias liian vanha poliitikoksi?

Ei missään nimessä ole. Eduskunnassa on istunut ja istuu paljon vanhempia. Presidentinlinnassa tuo ei ole ollut ikä eikä mikään.

Kun kyse on Paavo Väyrysestä (kesk.), nousee ikäkysymys aina esiin. Liian vanha, sanoivat jopa monet puolueaktiivit ja kiusaantuivat, kun keskustan kunniapuheenjohtaja ilmoittautui puolueen presidenttiehdokkaaksi ja tuli ainoana ehdolla olijana valituksi.

Itse vaaleissa Paavo näytti epäilijöille henkistä keskaria. Hän kampanjoi pääasiassa omin päin, taivalsi vuorokaudet ympäriinsä pitkin Suomenniemeä itseään säästämättä ja sai palkinnon: kolmannen sijan vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Taakse jäivät niin perussuomalaisten Timo Soini kuin demarien Paavo Lipponenkin.

Innostuksen vallassa Väyrynen uskoi itsestään vähän liikaa. Hän ilmoittautui eduskuntavaaleissa ehdolle Uudeltamaalta eikä Lapista. Työtapaturma vei miehen politiikasta vuorotteluvapaalle, kuten hän putoamistaan nimittää.

Nyt Väyrynen aikoo ottaa vahingon takaisin ja ilmoittautui ehdolle niin seuraaviin eduskunta- kuin EU-vaaleihinkin.

Väyrysellä on energiaa ja valtava tahto vaikuttaa. Poliittiset otteet uhoineen ovat kuin nuorella miehellä. Väyrysen ongelmana ei olekaan biologinen, vaan poliittinen ikä.

Hän pääsi jo 1970-luvun alussa eduskuntaan, nousi nopeasti ministeriksi, oppi kabinettipolitikoinnin salat ja suhmuroinnin. Väyrysestä tuli poliittinen käsite, johon liittyy paljon negatiivisia mielikuvia.

Juuri tuo imago on ”ikää”, jota puolueen omistakin riveistä noustaan vastustamaan.

Mitä annettavaa Väyrysellä sitten on? Erityisesti EU-vaaleissa hänestä voi muodostua torjuntaohjus, joka ei nyt katkaise, mutta varmasti vaikeuttaa Soinin lentoa Brysseliin.

Väyrynen tunnetaan yhä kuuden tunnin yhtämittaisesta puheestaan eduskunnassa, kun hän vastusti Euroopan unioniin liittymistä. Sittemmin vastustus on lientynyt liittovaltiokehityksen vastustamiseksi.

Paavon EU-kriittisyys on kuitenkin yhä uskottavaa, ja hänellä on kyky muuttaa se yleisöä kosiskelevaksi vaalistrategiaksi. Väyrynen on myös hyvä tulppa estämään keskustalaisten EU-kriitikoiden siirtymisen Soinin leiriin.

Eduskuntavaaleissa Väyrynen on omiaan keräämään lappilaisten ääniä, kuten kuusi vuotta sitten. Keminmaan suurta poikaa ei ole pohjoisilla leveysasteilla unohdettu. Ihan eri asia sitten on, miten Paavon kaukaiset haaveet ministeriydestä toteutuvat. Pyrky on kuitenkin tärkeämpää kuin päämäärä.

Väyrysen asiaosaamista ei voi kukaan kyseenalaistaa ja kokemus antaa perspektiiviä politikointiin. Miehellä on myös kykyä uudistua. Vakavan tosikon leiman hän jo karkotti ja kansa aikanaan päättää, onko suomalaisessa politiikassa vielä Paavon mentävä aukko.

Päivän lehti

30.3.2020