Uutiset

Väsyttää niin vietävästi

Tämä on taas niitä päiviä, kun olisi ollut viisainta jäädä kotiin nukkumaan.

Miksi sitä ei taaskaan kukaan sanonut ajoissa: aamulla, kun taas kerran erehdyin nousemaan peiton alta tähän kavalaan maailmaan, vaikka se oli inhimillisesti katsottuna täysin ylimitoitettua voimavaroihini nähden.

Väsyttää.

Keuhkot ovat tyhjät. Päässä humisee ja ranteita pakottaa.

Väsyttävät eritoten höpinät, joiden mukaan talven jälkeen keho ja mieli eivät sopeudu valon lisääntymiseen, vaan elimistö ja pääkoppa lyövät jarrua, kun pitäisi kiihdyttää. Ja lässyn lässyn.

Älkää vain käskekö syömään vitamiinipitoista ruokaa ja hivenaineita, vaan työntäkää ne paikkaan, jonne niitä mahtuu – vaikka isoon jätesäkkiin ja toimittakaa Ekokemille.

Antakaa väsyneen olla edes hetkinen rauhassa, edes muutama minuutti.

Ei, en kaipaa hoivayhteiskunnan huolenpitoa tai kriisiapua. Tilanne vain turhaan kärjistyisi, jos joku hyvää tarkoittava hoitsu tulisi tekemään diagnoosejaan.

Yököttää ajatuskin kevätväsymykseen auttavasta ulkoilusta, sauvakävelystä ja muusta aikuisikäisten reippailusta. Jos ei jaksa lähteä kunnolliselle juoksulenkille, on parasta jäädä kotiin lepäämään. Lopen uupuneet on ainoa urheiluseura, johon haluaisin liittyä.

Ja sitten pitäisi olla muka positiivinen ja ajatella kaikkea myönteisesti kuten alkavaa kesää. Sateen siivittämänä kasvuun pyrähtänyt luontokin on niin kaunis, ja linnut rakentavat pesää.

Istukoot vaikka munillaan. Vastahan ripustin tirpoille sen seitsemäntoista pönttöä ja telkillekin kaksi. Olkoot tyytyväisiä ja pitäkööt nokkansa soukemmalla.

Väsyttää, vaikka onnellisuusmittarini pitäisi kiinalaisen filosofian mukaan olla huippulukemissa.

Istutin nimittäin vastikään puun, enkä vain yhtä honteloa keppiä, vaan useita puunalkuja, eivätkä ne ainakaan heti kohta lerpahtaneet oksat alaspäin. Saavatpahan ahneet myyrät taas juuria syödäkseen.

Maailma on täynnä selityksiä, kun ihmisillä on sietämätön tarve keksiä kaikelle syy ja mieluiten saman tien myös mahdollisimman pitkä lista vääjäämättömiä seurauksia.

Kohta saamme varmaan lukea, että väsymys aiheuttaa syöpää. Siitäkin huolimatta olen väsynyt hyvällä omallatunnolla ja suosittelen samaa muille. Ollaan rauhassa väsyneitä.

Väsymykseni syillä ei ole kauheasti väliä. Mitäs mennä niitä roiskimaan maailmalle, kun tauti voi pahimmillaan vaikka tarttua.

Olettehan joskus haukotelleet julkisella paikalla. Kohta joku toinenkin haukottelee ja pian koko porukka.

Eräs hämeenlinnalaismies on keksinyt mainion paikan ottaa makoisat iltapäivänokoset: vanhan puutalon katolle paistaa aurinko, jos se ylipäätään on paistaakseen, eikä kukaan pääse yllättämään. Hieno paikka, jos haluaa levätä muiden yläpuolella.

Antakaa minunkin mennä nukkumaan, mieluiten varjoiseen pihakeinuun. Ja muistakaa olla häiritsemättä.

Rauno Lahti

Päivän lehti

25.5.2020