Uutiset

Vauvakato kiihtyy ja Suomen väkiluku putoaa – Vuonna 2035 väkiluku kasvaa enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla

Jos nykyinen kehitys jatkuu, Suomen väkiluku on vuonna 2050 noin 100 000 nykyistä pienempi.
Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.
Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Kuolleisuus ylittää syntyvyyden 15 vuoden päästä, ja sitten väkiluku vähenee koko Suomessa, jos nykyinen lastentekotahti jatkuu.

Näin esitetään Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa.

Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Vuonna 2040 väkiluku kasvaa Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Syntyvyys on kuolleisuutta korkeampaa myöskään harvassa kunnassa.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Huoltosuhde vaikeutuu

Suomen putoavat syntyvyysluvut ovat yhteiskunnan kannalta huolestuttavia, koska ne vaikeuttavat huoltosuhdetta eli työ- ja eläkeikäisen väestön suhdetta.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee ja pudotus kiihtyy 2040-luvulla.

Vuoteen 2060 tultaessa Suomessa olisi nykyisellä kehityksellä 400 000 työikäistä henkilöä vähemmän kuin nyt.

Työikäisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 62 prosenttia. Osuus pienenee ennusteen mukaan 60 prosenttiin vuoteen 2040 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Ennuste pohjaa nykyisiin lukuihin

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä.

Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä esimerkiksi aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.

Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa, Tilastokeskus perustelee väestöennusteiden tekemistä.

– Päätöksentekijöiden tulisi arvioida ennusteen osoittaman väestökehityksen suotavuus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu, Tilastokeskus toteaa.