Uutiset

Vauvoja hälle, heille, meille, kaikille

Tekeekö ihminen yhtään yksityisempää ja suurempaa henkilökohtaista päätöstä kuin sen, että hän haluaa saattaa uuden elämän alulle?

Päätöksen pitäisi syntyä hetkenä, jolloin tunne ja järki huutavat yhtä aikaa joo, ja onnekkaimmassa tapauksessa vierestä löytyy rakas, jolla ne huutavat samaa ja yhtä kovaa.

Näinhän sen pitäisi mennä. Vaan kun elämä ei noudata konditionaalia. Keho ei tottele toiveita ja rakkaus löytyy, kun löytyy, jos löytyy.

Sen maailmankaikkeutta järisyttävän hedelmöityksen hetken sijaan nainen löytää itsensä jalat levällään gynekologin tuolista.

Aivan kuin hoidoissa sinänsä ei olisi tarpeeksi kestämistä, lampsii paikalle liuta uskonnollisia arvoja, poliittisia näkemyksiä ja muuten vaan nyrjähtäneitä mielipiteitä.

Ne eivät tarjoa teetä ja sympatiaa, vaan haluavat tietää mitä naisen makuuhuoneessa tapahtuu. Jos ei tapahdu, tai tapahtuu toisen naisen kanssa, niin ylös, ulos ja takaisin lapsettomuuteen.

Näillä kaikilla maallikkotuomareilla on omasta mielestään oikeus – suorastaan velvollisuus – julistaa, ettei nainen kykene kelpo vanhemmuuteen, ellei lähietäisyydellä lymyä miestä.

Heille ei tuota ongelmia se, että maailma täyttyy lapsista, joita ei halua kukaan. Ollaan holtittomia, tehdään vahinkoja, mutta ei se mitään, kunhan tuotantoyksikkönä on nainen ja mies.

Heillä ei ole ongelmaa senkään kanssa, että Suomi on väärällään yksinhuoltajien lapsikatraita. Viis vanhempien riitelyn ja avioeron lapselle aiheuttamista elinikäisistä traumoista, kunhan siittäminen tapahtuu perinteisistä lähtökohdista. Aina se yhden tasapainoisen äidin voittaa, kahdesta rakastavasta mamasta puhumattakaan.

Oikeutusta yksinäisten naisten tai lesboparien hedelmöityshoitojen tuomitsemiseen haetaan rahasta. Moraalisesti ja kasvatuksellisesti kyseenalaista toimintaa ei heidän mielestään pitäisi kustantaa yhteisistä varoista.

Kuinkakohan suurista rahoista puhutaan? Suomeen synnytettiin viime vuonna 60 000 lasta, joista 1500:aa avitettiin alulle hoidoin. Väestöliiton klinikoiden tilastojen pohjalta voisi arviona heittää, että yksinäiset naiset ja lesboparit tekevät vuodessa maksimissaan 50 vauvaa.

Suurimman ongelman muka-moralisteille taitaakin tuottaa laskuoppi. On likinäköistä kieltää keneltäkään hoito, joka pitkässä juoksussa tuottaa veroeuroja vuosikymmenien ajan ihan kaikelle kansalle.

Kuka maksaa -kysymystä huomattavasti mielenkiintoisempi kuuluu: pitääkö nykyihmisen – yksineläjän, homon, heteron – saada kaikki haluamansa, vaikka luontaiset edellytykset puuttuvat?

Mutta sen jutun ehtii kirjoittaa moneen kertaan, sillä eduskunta ei ole vielä edes aloittanut uuden hedelmöityshoitolain uutta hedelmöityshoitokierrosta.

Onnea synnytykseen Leena Luhtanen. Ja palataan asiaan.

ursula.ryynanen@hameensanomat.fi