Uutiset

Vegaanien maailma hävittäisi kotieläimet

Kaltaiseni lehmien, kanojen ja sikojen kanssa kasvaneen maalaisen on mahdoton hyväksyä sitä, mihin sävyyn ääri-ihmiset paheksuvat eläinten normaaleja oloja.

Oikeutta eläimille -yhdistyksen väki kävi taas salaa kuvaamassa turkistarhojen kettuja. Kuvamateriaali oli järkyttävää, mutta tarhauksen kieltäminen ei ole asiaan mikään ratkaisu.

Kiihkeimmät vegaanit ja luonnonsuojelijat eivät syö lihaa eivätkä käytä nahkakenkiä, koska ne ovat peräisin eläimistä.

He syövät kasviperäistä ruokaa periaatteesta, että eläimiä ei saa hyväksikäyttää. Eivät siis pelkästään teurastamo- tai navettakauhunsa vuoksi.

Kirjassaan Eläinten syömisestä amerikkalainen Jonathan Safran Foer kertoo, miten kauheaa lihansyönti on. Amerikkalaisena hän vetoaa amerikkalaiseen tehotuotantoon, jossa eläimiä käsitellään kuin tehtaissa ja mahdollisimman halvalla.

Kirja ei ole mitään hauskaa luettavaa, ei todellakaan, mutta tarinat ovat vieraita suomalaiselle maataloudelle.

Sikalamme, lihakarjamme ja kanalamme ovat amerikkalaisiin verrattuina pieniä, vaikka yksikkökoko on EU-aikana kasvanut.

Mutta kehitys kehittyy huonoon suuntaan. Nyt Varsinais-Suomeen suunnitellaan todellista suursikalaa ja suurkanalaa. Maatila aikoo laajentaa broilerihalliaan ja sikalaansa niin, että niissä kasvaa vuodessa 1,5 miljoonaa boileria ja 56 000 sikaa.

Mikseivät eläintensuojelijat älähdä perheviljelmien katoamiseen?

Onko niiden tavoitteena kieltää kaikki sikalat, joissa Oikeutta eläimille myös on kuvannut? Sen jälkeen olisivat vuorossa kanalat, navetat ja ratsastustallit.

Vegaaneilta ja muilta lihasyönnin vastustajilta sietää kysyä niin kuin Michel Tournier Keijujen kuningas -romaanissaan: Miten he eivät tajua, että jos kaikki olisivat kuin he, suurin osa kotieläimistä häviäisi maisemistamme.

Jos ei syödä lihaa eikä edes munia, ei hyödynnetä nahkaa eikä villaa, ei kukaan pidä lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja, laamoja eikä mitään muitakaan kotieläimiä.

Äärivegaanien ihannemaailmasta kotieläimet kuolisivat sukupuuttoon.

Lehmiä jäisi korkeintaan Intiaan. Intiassa pyhät lehmät makoilevat ja märehtivät tyytyväisinä kaduilla, mutta pääkaupunkiseutulainen tuskin ottaisi lehmää lemmikikseen. Jos ottaisi, sen elämä ei olisi hääppöistä hänen olohuoneessaan.

Tietysti eläimillä on parempi elämä navetassaan, sikalassaan, kanalassaan. Luonnossa ilman ihmisen hoitoa ne eivät selviydy, koska ovat eläneet tuhansia vuosia symbioosissa ihmisen kanssa.

Kotieläimet ja me olemme riippuvaisia toisistamme.

Itsestään selvää on, että kotieläimistä täytyy pitää hyvää huolta. Eläimiä huonosti kohtelevat ihmiset ovat poikkeuksia. Eläinsuojeluvalvonta huolehtikoon, että he saavat ansionsa mukaan.