Uutiset

"Velkaelvytys on talouden torakka, joka ei katoa edes WC:hen"

Pankkiiri Björn Wahlroos voisi hyvin opettaa rahoitusta maailman huippuyliopistoissa. Uutuuskirjassaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta Wahlroos kirjoittaa nautittavan provokatiivisesti, mutta perustaa argumenttinsa tutkimusnäyttöön ja esittää avoimesti käyttämänsä lähteet ja kirjallisuuden.

Wahlroos pitää tuhoisana Suomessa harjoitettua talouspolitiikkaa, joka on perustunut keynesiläiselle ajatukselle, että menokuri tukahduttaa talouskasvun.

– Myytti velkaelvytyksen mielekkyydestä elää sitkeästi, vaikka kerta toisensa jälkeen on nähty, että sen vaikutukset eivät ole sellaisia kuin Keynes väitti niiden olevan, Wahlroos ihmettelee.

Talousteoreetikko Wahlroosin silmissä ”keynesiläinen elvytys on kuin torakka”.

– Se ilmestyy aina takaisin riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se huuhdellaan wc:stä alas. Mutta miksi toimittajat, sosiaalidemokraattiset ekonomistit, poliitikot ja jopa monet analyytikot pitävät julkisen vallan velkaelvytystä ihmelääkkeenä ja lähes vuorenvarmana parannuskeinona taantumaan, työttömyyteen ja laskeviin pörssikursseihin, Wahlroos kysyy ja vastaa heti perään.

Poliittinen järki sanoo, että elvytys on järkevää – auttaahan se poliitikon uudelleen valtaan. Vaisto sanoo samalla, että yksityisen kysynnän supistuminen olisi järkevää korvata paisuttamalla julkista kysyntää: rakentamalla esimerkiksi moottoriteitä.

Wahlroos uskoo, että velkaelvytyksen oppi-isänä tunnettu John Maynard Keynes olisi muuttanut ajatteluaan, jos hän olisi nähnyt globaalien markkinoiden syntymisen.

”Kun tosiasiat muuttuvat, niin muuttuvat myös minun mielipiteeni. Entä teidän”, Wahlroos viittaa Keynesin väitettyyn tokaisuun. Viime vuosisadan alkupuolella vaikuttaneen Keynesin elvytysmallista puuttuvat Wahlroosin sanoin sekä ulkomaankauppa että työmarkkinat, joilla työpaikoista kilpaillaan maailmanlaajuisesti.

– Elämme myös tekniikan kehityksestä kumpuavaa talouskasvun aikaa, johon Keynesin oletukset pääomakannan ja tuottavuuden muuttumattomuudesta istuvat perin huonosti. Lisäksi rahoitusmarkkinat ovat nyt hyvin erilaiset kuin 80 vuotta sitten, Wahlroos painottaa.

Suomessakin harjoitettu velkaelvytys on ollut pankkiirin mielestä tehotonta, koska ihmiset eli talouden toimijat ovat tienneet, mitä tuleman pitää. Wahlroosin silmissä rahaa on kaadettu kuin helikopterista, mikä ei ole kannustanut ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään ja rakenteita.

Elvytys voisi Wahlroosin mielestä tehota, jos ihmiset luulisivat, että markkinoille tulvivat miljardit ovat aidosti seurausta talousnäkymien kirkastumisesta. Keynesiläisyydellä ei kuitenkaan enää koskaan ole puolellaan yllätyselementtiä.

Koska ihmiset tietävät, mistä raha on peräisin, elvytyksen seurauksena on vain se, että julkinen velka ylittää jossain vaiheessa kipurajan. Sen jälkeen velan paisuttaminen ei enää ole mahdollista. Jäljelle jää vain musertavan iso lasku, jonka maksavat seuraavat sukupolvet.

Suomessa varsinkin Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on mieltynyt talouspolitiikassaan elvytykseen, mutta hänkin kulkee vain keskustalaisen Matti Vanhasen jalanjälkiä. Vanhanen tunnustautui pääministerinä avoimen keynesiläiseksi. Samaan suuntaan oli kallellaan myös kokoomuksen Jyrki Katainen työskennellessään ensin valtiovarainministerinä ja sitten pääministerinä.

Tuhoisana Wahlroos pitää myös sitä, että poliitikot ja kansalaiset uskovat toisinaan, että markkinat eivät toimi tehokkaasti.

– Maailman osakekaupasta 95 prosenttia ja vielä suurempi prosenttiosuus johdannais- ja valuuttakaupasta on luonteeltaan lyhytaikaista tai ”spekulatiivista”. Useimpien markkinoiden toimintaan perehtymättömien ihmisten ja varsinkin monien poliitikkojen mielestä tämä on kestämätöntä ja jopa vaarallista, Wahlroos hämmästelee.

Markkinoiden toiminnan keinotteluksi leimaavat ihmiset eivät Wahlroosin mielestä ymmärrä hyötyvänsä ”keinottelusta”.

– Useimmat ihmiset luottavat markkinoiden tehokkuuteen. He pysyvät osta ja pidä -sijoitusstrategiassaan ja käyvät kauppaa vain harvoin. Tällaiset sijoittajat eivät tee markkinoista tehokkaita. He yksinkertaisesti hyötyvät ammattilaisten aktiivisesta kaupankäynnistä, joka luo vaihtoa ja eliminoi hinnoitteluvirheet, pankkiiri huomauttaa.

Markkinatkin tekevät virheitä, mutta markkinat ovat tulevaisuuden ennustuksissaan lähes varmasti useammin oikeassa kuin poliitikot ja markkinavalvojat. Sanomansa Wahlroos esittää kirkkaasti – ja viiltävän terävästi. Siitä ei tarvitse pitää, mutta taloustieteelliseksi teokseksi Wahlroosin uutuuskirja on viihdyttävästi kirjoitettu. (LM-HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

6.4.2020