Uutiset

Velkakatto huojuu maailman yllä

Yhdysvallat on maksanut valtionvelkansa kokonaan pois viimeksi – ja ylipäänsä ainoan kerran – vuonna 1835. Silloinen presidentti Andrew Jackson perusteli päätöstään sillä, että velka rajoittaa maan vapautta ja lisää sen riippuvuutta ulkopuolisista.

Jacksonin kaunis ajatus kesti todellisuutta noin vuoden. Vaikea lama moninkertaisti jo kerran pois maksetun velan nopeasti, eikä Yhdysvallat sen jälkeen ole velatonta päivää nähnyt.

Nyt maa on lyömässä päänsä velkakattoon, joka on noin 14,3 biljoonaa dollaria. Katto tulee vastaan elokuun alkupäivinä, ellei sitä nosteta. Jos ei nosteta, maailman rikkain maa joutuu jättämään laskujaan maksamatta.

Päätös katon nostamisesta tai nostamatta jättämisestä koskee koko maailmaa. Pessimistisimmät arviot povaavat maailmanlaajuista lamaa, jos Yhdysvallat ei selviä maksuistaan.

Kyse ei ole siitä, että Yhdysvallat olisi Kreikan tapaan taloudellisesti avuton selviämään veloistaan ilman ulkopuolista apua. Kiista velkakatosta on täysin poliittinen, ei taloudellinen. Kiistan ratkaisu on toki mitä suurimmassa määrin taloudellinen.

Yhdysvaltain lain mukaan kongressin on hyväksyttävä velkakaton nostaminen, ja kongressin republikaanienemmistöinen edustajainhuone on toistaiseksi kieltäytynyt niin tekemästä. Tarkemmin sanoen republikaanien mielestä velkaongelmaa ei saa ratkaista nostamalla veroja, kuten presidentti Barack Obama ja demokraatit ovat esittäneet.

Maailmalla on kauhisteltu republikaanien jääräpäisyyttä, jota myös kyyniseksi uhkapeliksi on moitittu. Republikaanien on arveltu järkeilevän suunnilleen näin: mitä huonommassa jamassa on Yhdysvaltain talous ensi vuonna presidentinvaalien äänestyspäivänä, sitä paremmat mahdollisuudet republikaaneilla on päättää presidentti Obaman valtakausi. Jos talous on hyvällä tolalla ja näyttää menevän yhä parempaan suuntaan, Obama valitaan toiselle kaudelle.

Yhdysvaltain ulkopuolelta katsottuna maailmanlaajuinen taantuma tai lama näyttäisi hiukan liian kovalta hinnalta republikaanipresidentin saamiseksi valtaan.

Republikaanien näkemys on tietenkin toinen, mutta politiikkansa johdonmukaisuuteen hekään eivät voi vedota. Jo republikaanipresidentti Ronald Reaganin hallinto korotteli surutta veroja aina, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Yhdysvaltain verotuksen taso ei sitä paitsi juuri nyt päätä huimaa.

Presidentti Obama on vakuuttanut, että neuvottelut velkakatosta saadaan päätökseen ajallaan, ennen elokuun alkua. Ainakaan julkisesti hän ei ole puhunut mitään siitä, mikä on suunnitelma B, jos neuvottelut republikaanien kanssa kariutuvat.

Suomea myöten maailmalla on hyvä syy toivoa, että suunnitelma A saadaan toimimaan. Niin paljon on muuttunut Andrew Jacksonin ajoista, että Yhdysvaltain velkataakka painaa nyt koko maailmaa.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic