fbpx
Uutiset

Velkavankien elämä helpottumassa

Eduskunta saa tänään käsiteltäväkseen hallituksen esityksen ulosottolain uudistuksesta. Lailla on tarkoitus helpottaa 1990-luvun laman ja pankkikriisin takia vaikeuksiin ajautuneita kansalaisia. Tuhannet heistä velkaantuivat tavallaan olosuhteiden uhreina, ei niinkään omaa taitamattomuuttaan tai piittamattomuuttaan sopimuksista ja velvotteista.

Nykyisin voimassaolova laki ulosotosta on poikkeuksellisen vanha, yli satavuotias, vuodelta 1895. On luonnollista, etteivät olot 2000-luvulla taannoisen laman jälkeen enää ole yhteismitallisia sadan vuoden taakse. On oikeastaan varsin kummallista, että ulosottolakia modernisoidaan vasta nyt.

Uusi lakikaan ei armahda kaikkia velallisia eikä missään tapauksessa ole suora tie pois velka- ja takausvelvoitteista.

Esityksen mukaan velka vanhenee, kun ulosotto loppuu. Normaalitapauksessa vapaus koittaa velasta riippuen 15-20 vuoden kuluttua ulosottotuomion antamisesta. Esimerkiksi vuonna 1993 ulosottoon tuomittu pääsee veloistaan eroon vuonna 2008. Edellytyksenä velkojen vanhenemiselle on, ettei asianomaista ole tuomittu esimerkiksi velallisen epärehellisyydestä tai konkurssirikoksista.

Velkojen vanheneminen helpottaa myös takaajia. Heidän vastuunsa loppuu velan päättymiseen.

Laki ei tee kuitenkaan oikeutta niille takaajille, jotka ovat maksaneet takaamansa velan, mutta ovat saaneet ulosoton kautta rahaa alkuperäiseltä velalliselta. Mitään poikkeussäännöksiä ei ole tulossa ja joillekin tilanne muodostuu kohtuuttomaksi. Vastuunsa kantava takaaja menettää rahansa.

Laman ja pankkikriisin velkaannuttamien tuhansien kansalaisten elämä todennäköisesti kohenee velkavankeuden päättymisen myötä. He saavat takaisin kansalaisoikeutensa alkaen luottokelpoisuuden palautumisesta. Sellainen vaikuttaa myönteisesti näiden ihmisten terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. He palaavat täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Mutta monelle velalliselle uudistus tulee auttamattomasti liian myöhään. He ovat menettäneet jo kaiken, myös otteensa elämään. Laman ja pankkikriisin laskua maksetaan vielä pitkään eikä sitä kaikissa tapauksissa kuittaa nyt valmistumassa oleva uudistuskaan.

Hallituksen ajoitus ulosottolain remontille tuskin osui sattumalta juuri eduskuntavaalien alle. Kansalaisten oikeustajua on jo vuosia koetellut lamavelallisten onneton tilanne. Kun se vihdoin on edes vähän helpottumassa, hallituspuolueet luonnollisesti odottavat pisteitä ongelman hoidosta.

Poliittisen ajoituksen oireita on myös keskustelulla perintöveron poistamisesta kokonaan. Ne poliitikot, jotka asiaa pitävät esillä, kalastelevat äänestäjien suosiota.

Nykyinen hallitus ei ehdi perintöveroon enää puuttua, se jää sen seuraajalle. Ei olisi mikään ihme, että sekin etenisi päätöksentekoon vasta vaalikauden lopulla.

Politiikassa ei ole tapana jättää irtopisteitä noukkimatta. Niiden keräämisessä myös ajoituksella on merkitystä.

Menot