Uutiset

Velvollisuus ottaa työtä vastaan kiristyy – ”Tätä on pelätty.”

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pitää hallituksen tiistaina julkistaman työllisyyspaketin antia laihana.

– Sen takia lisää toimenpiteitä varmaan halutaankin syksyn budjettiriiheen, hän tulkitsee.

Hallitus aikoo muun muassa tehdä työttömyysturvasta aiempaa vastikkeellisempaa. Esimerkiksi velvollisuus ottaa työtä vastaan ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin kiristyy.

– Vastikkeellisuusasiaa on pelätty, koska työttömyysturvahan on jo nyt vastikkeellista. En oikein keksi, että miten vastikkeellisuutta voisi enää lisätä ainakaan näillä työllisyysmäärärahoilla, Haapakoski pohtii.

Haapakosken mukaan työtarjouksia työttömille on viime aikoina lisätty, mutta samalla myös karenssien määrä on lisääntynyt. Karenssi tarkoittaa, että työtön voi menettää työttömyysetuutensa määräajaksi, jos kieltäytyy ottamasta tarjottua työtä ilman pätevää syytä.

– Ylipäänsä tällainen rasittaa turhaan työnhakijoita ja työnantajia. Ennen kaikkea nyt pitäisi luoda työpaikkoja, joita voidaan välittää. Jos ne eivät lisäänny, tämänkaltaisilla toimenpiteillä ei ole merkitystä.

Haapakosken mielestä työttömyysturvan vastikkeellisuudella pyritään lähinnä valvomaan, että työnhakijat pysyvät aktiivisina. Siihen olisi hänen mukaansa muitakin mahdollisuuksia.

– TE-palvelut voisi esimerkiksi järjestää jokaiselle työnhakijalle sähköisen postilaatikon, johon tulisi kopiot kaikista hänen työhakemuksistaan. Kun TE-toimiston virkailija tapaa työnhakijan, hän voisi sitten hakemuksiin viitaten katsoa, onko työhaku realistista ja riittävän laajaa. Näin voisi antaa konkreettista, oikeaa palvelua, joka vastaa työttömän tarpeeseen.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) aikoo kertoa ensi viikolla lisää yksityiskohtia siitä, miten työttömyyteen liittyviä kannustinloukkuja on tarkoitus purkaa ja kuinka työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä on määrä laajentaa.

Hyvänä uudistuksena Haapakoski pitää hallituksen aikeita kannustaa työttömiä pää- tai sivutoimiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyyden, palkkatyön ja työttömyyden välisiä raja-aitoja on tarkoitus madaltaa ainakin sosiaaliturvaan tehtävillä uudistuksilla.

– Toivottavasti tästä tulee jotain. Tässähän on lisäksi ihan hyvänä uudistuksena mahdollisuus kahdentoista kuukauden starttirahaan, Haapakoski kiittää.

Haapakoski muistuttaa, että tällä hetkellä esimerkiksi starttirahaa ja oppisopimuskoulutusta käytetään yhä varsin vähän, vaikka ne voivatkin avata työttömälle ovia työelämään.

Haapakoski sanoo pelkäävänsä, että hallitus ajaa samaan aikaan uudistustensa kanssa alas kolmannen sektorin palkkatyöllistämisen palvelut. Hän kertoo saaneensa käsiinsä virkamiesten luonnoksen, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriön säästöjä kohdistettaisiin sinne.

– Yritykset eivät tule korvaamaan työpajoja, kierrätyskeskuksia, työttömien ruokaloita tai kolmannella sektorilla tehtyjä iäkkäiden kotipalveluita, jos nämä palvelut häviävät. Niitä ei tuoteta kilpailuolosuhteissa, vaan ne ovat lisäboosti, jolla on pyritty kelluttamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, Haapakoski kuvailee. LM-HäSa

Päivän lehti

21.1.2020