Kolumnit Uutiset

Venäjä ajaa itseään umpikujaan

Myönnetään, näkökulmani on rajoittunut ja varmaankin lapsellinen. Ajattelin nimittäin ensimmäiset 40 vuotta, etten mene Venäjälle koskaan. Mummovainaan tarinat menetetystä Ruskealasta varmaan vaikuttivat.

Pitäkööt byrokratiansa, korruptionsa, ruplansa ja päristimensä, tuumin.

Sattuman kautta päädyin kuitenkin Moskovan lentokentälle. Näin siis ehkä yhden miljoonasosan paikallisesta todellisuudesta, rikkaiden paikallisten ja turistien näkökulman. Tyytyväisiltä vaikuttivat.

Hajuvesiä myytiin ylihinnalla, samoin lattea ja viskiä, eli kaikki oli kovin länsimaista. Iphonen suojakuoria olisi saanut erilaisilla Vladimir Putinin kuvilla höystettynä. Myös paidaton versio Suuresta Judokasta oli tarjolla.

Olisi tietysti pitänyt tarttua täkyyn, länkkärikuluttajan ironialla tietysti.

Sadan metrin päässä sijaitsevaan viisumivapaaseen hotelliin pääsimme KGB-henkisten saattajien avustamina parin tunnin leimaoperaation jälkeen. Aivan kuin teepaidassa matkustavat, rättiväsyneet turistit haluaisivat väen väkisin karata Moskovan 23 miinusasteen yöhön.

Jotain käsittämätöntä itänaapurissa on. Venäjä on ajanut itsensä umpikujaan maailmanpolitiikassa Ukrainan kriisin vuoksi. Öljyn nykyhinta puolestaan syö maan valuuttavarantoja siihen tahtiin, että pää tulee vetävän käteen. Tämä kaikki on romahduttanut ruplan ja kansalaisten ostovoiman.

Maan luottoluokitus on mutasarjassa, pääoma pakenee yhä kiihtyvällä tahdilla ja ulkomaisia investointeja ei enää edes suunnitella.

Silti nykyhallinnon suosio on ainakin julkaistujen mielipidemittausten mukaan kova. Kysymys kuuluu, kuinka kauan.

Viime viikolla varainhoitotalo Front Capitalin päästrategi Ari Aaltonen ennusti, että presidentti Putinin hallinto kaatuu sekasortoon. Öljyn halpa hinta ja lännen pakotteet toimivat pitkällä aikavälillä, vaikka hetken Venäjän talous saattaa velkavetoisesti porskuttaa.

Aaltosen mukaan Venäjän tukala taloudellinen tilanne johtaa suurella todennäköisyydellä yritysten konkurssiaaltoon, pankkikriisiin ja hiukan myöhemmin massatyöttömyyteen. Ja tämä kaikki saattaa johtaa Putinin hallinnon kaatumiseen.

Aaltosen mielestä Suomessa pitäisi ehdottomasti varautua Venäjän talouden romahdukseen muutaman vuoden sisällä. 1980-luvun loppupuolella vain harvat suomalaiset vientiyritykset varautuivat Neuvostoliiton kaatumiseen, ja jälki oli rumaa.

Toisaalta Neuvostoliiton romahdus pakotti suomalaisyritykset muuttumaan aidosti kansainvälisen kilpailun kestäviksi tulosyksiköiksi, kun myyntiponnisteluja ei tehty enää ministerien ja vodkan voimalla.

Ja jossain vaiheessa Venäjälle kannattaa taas rynnätä. Netistä parempaa elämää näkevä venäläinen keskiluokka haluaa kuluttaa myös tulevaisuudessa, kriisien jälkeen.