Uutiset

Venäjä ja Yhdysvallat näyttävät piittaamattomuudellaan esimerkkiä – muut maat kehittelevät ydinaseita niiden perässä

Nykyisten ydinaseiden olemassaolo on tunnustettu tosiasia ja muutaman maan etuoikeus. Muutos nykytilanteeseen uhkaa rauhaa ja turvallisuutta – ja se pelottaa länttä.
Tutkijan mukaan suurvallat näyttävät ydinasetoimillaan esimerkkiä muille maille. Kun isot kehittelevät ydinaseita, muut haluavat seurata perässä. Kuva: OMER MESSINGER
Tutkijan mukaan suurvallat näyttävät ydinasetoimillaan esimerkkiä muille maille. Kun isot kehittelevät ydinaseita, muut haluavat seurata perässä. Kuva: OMER MESSINGER

Ydinasepelot nousivat pinnalle, kun jännitteet Intian ja Pakistanin välillä kiristyivät jälleen. Pohjois-Korean uhittelu ja Iranin ydinasesopimus aiheuttavat jatkuvaa keskustelua samalla, kun osa ydinasevalloista jää varjoon.

– Osittain on kyse kaksinaismoralismista, sanoo maanpuolustuskorkeakoulun sotilasstrategian dosentti Mika Kerttunen.

Toisin kuin lähes 200 muuta valtiota, Intia ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet ydinsulkusopimusta, joka kieltää ydinaseiden hankkimisen. Myöskään Israel ei ole allekirjoittanut sitä, ja Pohjois-Korea on irtisanoutunut siitä.

Kerttusen mukaan Intian ja Pakistanin ydinvarustelu herätti melua 90-luvulla, jolloin molemmat tulivat ydinaseineen kunnolla kaapista ulos. Nyt ydinaseiden olemassaolo on tunnustettu tosiasia, jolle kukaan ei mahda mitään.

– Esimerkiksi Iranin tai Pohjois-Korean ydinaseen hankkiminen tai kehittäminen merkitsee muutosta vallitsevaan tilanteeseen, ja se muutos on huolenaihe, Kerttunen sanoo.

Mitä Saddam Hussein olisi tehnyt ydinaseella?

Viralliset ydinasevaltiot ovat Venäjä, Yhdysvallat, Ranska, Britannia ja Kiina. Kerttusen mukaan näiden valtioiden kesken vallitsee sellainen asenne, että ne ovat kykeneväisiä ylläpitämään ydinasepelotetta ilman, että siitä aiheutuu uhkaa maailmanrauhalle.

– Vakiintuneet ydinasevallat eivät halua mitään muutosta tilanteeseen, jossa ne ovat tottuneet elämään, Kerttunen sanoo.

– Mitä olisi voinut tapahtua, jos Saddam Husseinilla olisi ollut ydinase?

Tutkija Petr Topychkanov Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutista kertoo, että huomio kiinnittyy usein Pohjois-Koreaan, koska maa haastaa Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia – eli luo ydinasevaltioiden pelkäämää epävarmuutta.

Pohjois-Koreasta erityisen tekee se, että se on hylännyt sopimuksen, kun taas Intia ja Pakistan eivät koskaan edes olleet jäseniä. Ne eivät myöskään haasta Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia ydinaseillaan Pohjois-Korean tapaan.

Selityksiä on muitakin

– Yksi selitys, joka tutkimuksessa on esitetty, on se, että Intia on demokratia. Pakistan taas on ollut Yhdysvaltojen liittolainen, sanoo kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta.

Intia on maailman suurin demokratia, mikä vaikuttaa muiden demokraattisen maiden suhtautumiseen. Vuori sanoo, ettei se kuitenkaan ole pelastava tekijä: Yhdysvallat on ainoa valtio, joka on käyttänyt ydinasetta suoraan ihmisiä vastaan, ja se on demokratia.

– Presidenttikaudellaan Richard Nixon jopa harkitsi aseellista väliintuloa Intiaan, mutta totesi, että Yhdysvaltojen kansa ei hyväksyisi sitä, koska Intia on demokratia.

Suurvallat näyttävät mallia ydinasetoimillaan

Moni tutkija näkee Intian ja Pakistanin jännitteiset välit yhtenä maailman räjähdysherkimmistä ydinasealueista, kertoo The Conversation. Maat ovat käyneet useita sotia perustamisestaan lähtien, ja asiantuntijoiden mukaan ydinasekonflikti voisi olla todella tuhoisa.

– On ollut läheltä piti -tilanteita, että on jo laitettu ydinaseet lentokoneisiin. Onneksi lähtömääräystä ei ole tullut, Vuori sanoo.

Silti sekä Vuori että Kerttunen näkevät suurimman ydinaseisiin liittyvän huolen toisaalla. Venäjä ja Yhdysvallat ovat purkaneet lähes kaikki kylmän sodan aikaiset kahdenväliset asevalvontasopimukset, eikä uusista ole tietoa.

Ydinaseiden määrä kasvoi kylmän sodan aikana suureksi, ja niitä perusteltiin vastakkainasettelulla. Suurvaltojen erilaiset ideologiat aiheuttivat vihamielisyyttä, ja vaara konfliktista oli olemassa.

– Nyt ideologiset syyt ovat hävinneet, mutta ydinaseet eivät, Vuori sanoo.

Kerttusen mukaan kahden suurvallan asenne vaikuttaa muihin maihin. Piittaamattomuus asevalvontasopimuksista voi johtaa siihen, että Iranin, Saudi-Arabian tai esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean kaltaiset maat päätyvät siihen, että ydinaseet ovat tarpeellisia myös niiden turvallisuuden kannalta.

– Asenne antaa signaaleja, että on ihan ok, että suuret kehittelevät ydinaseita. Muut haluavat tulla perässä. Se on pitemmällä tähtäimellä epävarmuutta luova tekijä.