Kolumnit Uutiset

Venäjä juhlaistunnon keskiössä

Eduskunnan juhlaistunnossa keskiviikkona päähuomion vei vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen, joka sateenkaarikravatti kaulassaan arvosteli Venäjän ihmisoikeuksia. Vihreiden ryhmäpuheenvuorossaan hän tuomitsi Venäjän pyrkimykset heikentää kansalaisten perusoikeuksia, kuten sananvapautta.

Eduskunta juhli säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamista 150 vuotta sitten. Tuolloin keisari Aleksanteri II oli kutsunut Suomen säätyjen – aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien – edustajat valtiopäiville. Säädyt kokoontuivat Helsingin Ritarihuoneella 15.9.1863 –15.4.1864.

Avatessaan valtiopäiviä Aleksanteri II lupasi kutsua säädyt uudestaan koolle kolmen vuoden kuluessa. Vuonna 1869 vahvistetun valtiopäiväjärjestyksen mukaan säädyt tuli kutsua koolle ainakin joka viides vuosi.

Tynkkysen räväkkä esiintyminen jätti varjoonsa juhlaistunnon vahvan Venäjä-painotteisuuden. Juhlaistunnossa oli mukana Sergei Mironovin johtama Venäjän duuman kolmihenkinen valtuuskunta, joka tapasi eduskunnan puhemiehistön ja kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.

Mironov toimi duuman liittoneuvoston puhemiehenä vuosina 2001–2011. Hän johtaa Oikeudenmukainen Venäjä -puoluetta, jota pidetään Venäjän nykyhallinnon uskollisena tukipuolueena.

Eduskunta päätti yksimielisesti myöntää kymmenen miljoonaa euroa rahastolle, joka tukee stipendein nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua. Perustettava rahasto liitetään opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivaan Cultura-säätiöön.

Tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelun suosiota ja parantaa oppimistuloksia sekä venäläisen kulttuurin ymmärrystä. Tällä hetkellä noin kaksi prosenttia Suomen peruskoululaisista opiskelee jossain vaiheessa venäjää.

Kotisivuillaan Sergei Mironov luonnehti eduskunnan päätöstä positiiviseksi ja piti ainutlaatuisena, että EU:n jäsenmaa tekee tällaisen päätöksen parlamentissaan.

Mironov siteeraa myös eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa (sd.), joka korosti vierailleen Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa sekä sitä, että juhlaistuntoon oli kutsuttu ainoastaan yksi ulkomainen – Venäjän duuman – valtuuskunta.

Cultura-säätiö aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Sen edeltäjiä olivat vuonna 1992 perustettu Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti sekä vuonna 1947 perustettu Neuvostoliittoinstituutti.

Valtion ohella säätiön perustajajäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lappeenranta ja Joensuu sekä Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ja Suomi–Venäjä-Seura.

Puheenjohtaja Anna-Maria Liukko sanoo Cultura-säätiön olevan myös Suomessa asuvan venäjänkielisen väestönosan asialla.

Säätiö pyrkii tukemaan äidinkielenään venäjää puhuvan väestönosan kielitaidon säilymistä sekä pääväestön ja venäjänkielisen väestön vuorovaikutusta kulttuurin ja taiteen tarjoamin keinoin.

jorma.virtanen@hameensanomat.fi