Uutiset

Venäjä on muuttunut, onko todella?

Vajaan vuoden aikana suomalaisyritykset ovat kiinnostuneet Venäjästä uudestaan niin, että vanha hyvä neuvostoaika tulee mieleen. Neuvostoliitto oli Suomen tärkein kauppakumppani ja YYA-sopimus kaupankäynnin takuu, mutta samaan ei ole paluuta.

Näyttää siltä, että Venäjä alkaa olla nykyään ihan samanlainen markkinatalousmaa kuin muutkin. Vientiyritykset ovat sen ja Venäjän valtavat markkinat huomanneet.

Suomen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna hämmästyttävät 25 prosenttia. Venäjästä on Sitran Venäjä-ohjelman johtajan Maaret Heiskarin mukaan vuosina 2007-2008 tulossa suurin kauppakumppanimme.

Nytkin jo Venäjä on kolmanneksi tärkein vientimaamme Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomalaisia yrityksiä toimii maassa 700-800, kun paljon puhutussa Kiinassa suomalaisyrityksiä on pari sataa. Vientiä houkuttaa se, että Venäjä on ainoa kasvava markkina-alue aivan naapurissamme.

Tärkein viennin rohkaisija on ollut kuitenkin maan olojen vakautuminen Vladimir Putinin kaudella. Liikemaailma on pannut merkille uudistukset, kuten byrokratian purkamisen, verotuksen yksinkertaistamisen, tullilakien uudistuksen ja rahoitussektorin kehittämisen.

On pakko uskoa, että Venäjä on muuttunut ja nopeasti. Maaret Heiskari vakuuttaa, että muutos ei ole pysähtynyt Moskovaan tai Pietariin.

Myös muut Venäjän alueet kehittyvät huimaa vauhtia ja ostopotentaali kasvaa, mutta ne eivät ole yhtä ankarasti kilpailtuja kuin Euroopan puoleiset suurkaupungit. Vientiyrityksen kannattaa siis vilkaista vähän kauemmas, Siperian Jekaterinburgiin, Novosibirskiin ja Omskiin.

Epäilyksiä tulevaisuudesta nostattavat Putinin autoritaariset otteet. Putin otti itselleen oikeuden nimittää kuvernöörit, mikä ehkä tasa-arvoistaa alueita mutta saattaa myös heikentää niiden taloutta sekä keskittää valtaa.

Tiedotusvälineetkin Putin on keskittänyt pönkittämään omaa valtaansa. Voiko Venäjästä tällä menolla ollenkaan tulla normaalia demokratiaa?

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Sutela arvioi, että Venäjällä pyritään nyt yhtä aikaa rakentamaan markkinataloutta ja autoritääristä valtiota. Sutela muotoilee, että niiden yhteensovittaminen voi olla vaikeaa.

Pahimpana vaihtoehtona me tavalliset suomalaiset pelkäämme autoritaarista ja uutta imperiumia rakentavaa, laajentumishaluista Venäjää. Samalla muistamme tsaarin ajan, jolloin parhaimmillaan Venäjä oli meille siunaus ja suuri markkina-alue.

Suhtautumisemme Venäjään pysyy ristiriitaisena. Urho Kekkosen entinen adjutantti, Venäjän tuntija Esa Seppänen korostaa kirjoissaan, että venäläiselle sopii autoritaarinen hallintotapa ja vahva johtaja. Toisaalta on vaikea löytää venäläistä sydämellisempää ja vieraanvaraisempaa ihmistä.