Uutiset

Venäjä ottaa sulavan Arktiksen vastaan avosylin, ja se on pelottava viesti meille kaikille

Ydinalan johtajien ja presidentti Putinin keskustelu kertoo karusti siitä, miten ilmastokriisiä ei nähdä itänaapurissa ongelmana, vaan mahdollisuutena varsinkin maakaasubisnekselle. Toteutuksessa keihäänkärkiä ovat Rosatom ja jäänmurtajat, pohtii ympäristötoimittaja Jami Jokinen.
Entistä suurempien ydinjäänmurtajien sarjan esikoinen Kuva: Rosatom Rosatomflot
Entistä suurempien ydinjäänmurtajien sarjan esikoinen Kuva: Rosatom Rosatomflot

Kun Venäjän teollisuuspamput pääsevät presidenttinsä puheille, pursuaa pöydälle yltiöisänmaallista ylistystä, johtajan nuoleskelua ja suurtakin suurempia sanoja.

Siinä ei ole mitään yllättävää.

Vladimir Putinin ja esimerkiksi maan ydinvoima-alan johtajien keskustelu on silti hengästyttävää ja järkyttävääkin luettavaa – silläkin varauksella, että se on suodatettu valtionkoneiston kautta.

Tällainen tapaaminen oli pari viikkoa sitten, maan ydinteollisuuden 75-vuotisjuhlapäivänä. Kreml julkaisi keskustelut litteroituna.

Putin piikittelee Saksaa

Paitsi maan ydinvoimavisioista (jotka ovat luku sinänsä), keskustelu kertoo myös itänaapurin johtajien pelottavasta suhtautumisesta ilmastokriisiin.

Ei tarvitse lukea edes rivien välistä huomatakseen, että esimerkiksi EU:n yhä tiukkenevia ilmastotoimia katsotaan Venäjällä pääasiassa taloudellisena muuttujana.

Putin piikittelee EU:n hankaloittavan pyrkimyksiään hiilivapaaseen energiantuotantoon, kun esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta. Hän vitsailee kysyneensä aikanaan, aikooko maa lämmittää jatkossa siperialaisilla haloilla.

– He eivät halua myöntää, että ydinvoima on puhdasta energiaa, Putin heitti.

Monien mielestä kritiikki on ilmastosyistäkin perusteltua, mutta presidentin motiivi ei liittyne päästöihin vaan energian ja energiateollisuuden vientiin.

Viherpestyä fossiilivetyä Eurooppaan?

Venäjä laskee, että jos ja kun sen fossiilinen energia ei enää kelpaa kauppatavaraksi, on tilalle saatava myytyä esimerkiksi ydinvoimaloita. Odotukset valtion ydinkompleksi Rosatomin maailmanvalloitukselle ovat suuria muuallekin kuin Afrikkaan.

Jos ydinvoimakaan ei kelpaa, näyttää Venäjällä olevan mielessä vaihtoehto: Kremlissä käydyn keskustelun mukaan Venäjä pohtii maakaasusta valmistettavan vedyn tuotantoa vientiin.

Tässä lienee taustalla huoli siitä, voidaanko esimerkiksi Nord Stream ja muut putkiyhteydet Eurooppaan pitää auki myös sen jälkeen, kun maakaasulle sanotaan viimein ei.

Puheiden perusteella Venäjällä ajatellaan, että EU olisi valmis ulkoistamaan hiilipäästönsä Venäjälle ja ostamaan maakaasun sijaan fossiilipohjaista vetyä.

Toivottavasti houkuttelevaa viherpesusyöttiä ei niellä. Komission tuoreen metaanistrategian mukaan siihen ainakin pyritään.

Toisaalta Aasian suunnalla maakaasu tai siitä tehty vety vetävät todennäköisesti vielä pitkään senkin jälkeen, kun Euroopassa fossiilihanat on suljettu. Sitä tuskin estää edes Kiinan entistä reippaampi ilmastotavoite.

Venäjän omassakin energiapaletissa kaasulla on erittäin iso rooli.

Tarjolla tähtitieteellisiä kaasumääriä

Venäjälle ilmastokriisi tuntuu ylipäätään näyttäytyvän ennen kaikkea mahdollisuutena lisätä fossiilisen energian tuotantoa ja tukea sillä talouttaan.

Arktiksen sulaminen otetaan idässä vastaan avosylin, sillä se avaa pääsyn fossiililähteille, joita on aiemmin ollut vaikeaa tai liian kallista hyödyntää.

Maa on avaamassa yhä uusia megaprojekteja erityisesti maakaasun ja siitä valmistettavan LNG:n tuotantoon. Mittakaavat ovat Euroopasta katsottuna niin valtavia, että niitä on vaikea käsittää.

Pelkästään Jamalin niemimaalla on kaasujätti Gazpromin mukaan lähes 17 triljoonan kuutiometrin kaasuvarannot. Kun EU toi edellisvuonna alueensa ulkopuolelta kaasua 400 miljardia kuutiometriä, voi kukin kotitehtävänä laskea, millaisista tähtitieteellisistä pumppausmääristä Venäjällä puhutaan.

Kaikki tämä tehdään samaan aikaan, kun Siperiassa rikotaan lämpöennätyksiä, kärsitään massiivista maastopaloista ja ihmetellään sulavan ikiroudan romahduttamaa infraa sekä tundrasta vapautuvia taudinaiheuttajia.

Maan rajojen ulkopuolella taas pelätään pahinta: jättimäisiä, suoraan ilmakehään vapautuvia ikiroudan ja merenpohjan metaanivarastoja, jotka voivat syöstä ilmaston lopulliseen kaaokseen.

”Mitä vahvempi Rosatom, sitä vahvempi Venäjä”

Pohjoisen merireitin rooli on kaasuteollisuuden kasvulle hyvin oleellinen koska LNG kuljetetaan laivoilla. Siksi arktisen merialueen lämpeneminen on Venäjälle tervetullut uutinen.

Koko Euraasian pohjoispuolisen väylän läpäiseminen varsinkin sen itäisimmissä osissa on aiemmin ollut mahdollista vain seitsemänä tai kahdeksana kuukautena vuodessa.

Vaigatsh-ydinjäänmurtajan kokenut kapteeni Aleksander Skryabin odottaa, että heikentyvien jäiden ja uusien murtajien ansiosta päästän pian kymmeneen.

– Arktis on ollut Rosatomille hyvin ystävällinen, hän sanoi Putinille.

– Se on meille tärkeää. Mitä vahvempi Rosatom, sitä vahvempi Venäjä.

Vastuu pohjoisen merireitin liikenteestä ja siihen liittyvästä infrasta on Putin päätöksellä annettu nimenomaan Rosatomille.

”Mahdollisuuksien ikkuna on käytettävä hyväksi”

Kokonaisuus on tehnyt juuri jäänmurtajista politiikan keihäänkärkiä.

Neljän entistä suuremman ydinjäänmurtajan sarjan ensimmäinen, Arktika, lähti Pietarista pari viikkoa sitten. Matka oli omalla tavallaan osoitus siitä, missä mennään.

Matkallaan Murmanskiin alus koukkasi pohjoisnavan kautta, koska syksyn jäätilanne arktisilla merialueilla on heikentynyt huimasti. Avovettä oli syyskuussa toiseksi eniten vuoden 1979 jälkeen, ja joidenkin lähteiden mukaan sitä riitti juuri Venäjän pituusasteilla pohjoisemmas kuin koskaan.

Skryabinin mukaan ilmaston lämpeneminen on toki tieteellinen fakta, mutta se johtuu ”jonkinlaisesta kausivaihtelusta” eikä ihmisen toiminnasta.

Se ei tarkoita, että muutos sivuutetaan.

– Sen tarjoama mahdollisuuksien ikkuna on käytettävä hyväksi nyt, kapteeni ja presidentti totesivat yhdessä.

Pohjoinen merireitti on myös puolustuksen kärjessä

Haastattelin viime vuonna Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkystä Helsingin yliopistosta.

Hän painotti, että Putinin ja hänen valtapiirinsä voima on kietoutunut arktisen alueen fossiilisiin luonnonvaroihin. Niinpä Arktiksen merkitys näkyy kirkkaasti myös puolustuspolitiikassa.

Se on ollut helppo huomata ihan tavallisista uutisistakin, onpa sitten kiinnittänyt huomiota Venäjän pohjoisen laivaston ja uusien asejärjestelmien kehitykseen tai yhä pidemmälle Pohjois-Norjasta itään seilaaviin Naton aluksiin.

Kilpailu on kovaa. Kun fyysikko kertoi ydintapaamisessa neutriinotutkimuksen uusista tieteellisistä näkymistä, mitä kysyi Putin?

– Voidaanko neutriinoja käyttää aseena?

Suurista suurin on nimeltään Venäjä

Kyse on mitä suurimmassa määrin suurvallan suuruudesta.

Siksi Venäjä valmistelee jo seuraavaa, lähes tieteiselokuvamaisiin mittoihin yltävää Lider-jäänmurtajasarjaa. Sen esikoisen rakentaminen on juuri alkamassa Tyynen meren rannikolla.

Ei ole sattumaa, että kaikkien aikojen suurimman ydinkäyttöisen siviilialuksen nimeksi on päätetty antaa Venäjä.

Päivän lehti

19.10.2020

Fingerpori

comic