Uutiset

Analyysi: Venäjä pitää Valko-Venäjää ja Ukrainaa venäläisen maailman rakennuspalikkoina – näin maiden tilanne eroaa toisistaan

Valko-Venäjä on Venäjän luottoliittolainen, rajamaa ja osa sen sotilaspolitiikkaa. Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on yhtäläisyyksiä ja eroja. Venäjälle ne molemmat ovat kuitenkin maita, joiden avulla se voi vahvistaa suurvalta-asemaansa.
Lännen Median toimittaja Maarit Uber. Kuva: -
Lännen Median toimittaja Maarit Uber. Kuva: -

Venäjän ja Ukrainan vuosikausia hiljalleen kytenyt sota sekä muutosten katalysoimat Ukrainan poliittiset ja yhteiskunnalliset mullistukset ovat saaneet Valko-Venäjän näyttäytymään tähän asti todellisena pakotetun vakauden saarekkeena.

Tilanne muuttui radikaalisti presidentinvaalien tulosten selvittyä. Valko-Venäjän hallinto on vastannut kovin ottein jo toista viikkoa jatkuviin mielenosoituksiin.

Tilanne on maan presidentin Aleksandr Lukashenkon kannalta kinkkinen.

On selvää, että Lukashenko ei luovu asemastaan kuin pakon edessä. Lukashenkolle ei ole protestien kiihtyessä tarjolla apua muualta kuin Venäjältä. Tärkeä kysymys onkin, tulevatko Venäjän joukot Lukashenkon tueksi kuten Ukrainassa kävi.

Aiheesta lisää: Putin Euroopan johtajille: Valko-Venäjän sisäisiin asioihin ei voi puuttua (18.8.2020)

Lukashenko halunnee samaan aikaan varoa ylilyöntejä, sillä ne lisäisivät hänen epäsuosiotaan entisestään ja voisivat johtaa tilanteeseen, jossa Venäjän apu olisi ainoa keino pelastaa oma nahka.

Ukrainankin vallankumous alkoi vaalivilpistä

Ukrainan niin sanottu oranssi vallankumous alkoi vuonna 2004 tilanteesta, jossa ukrainalaiset pitivät presidentinvaalien toisen kierroksen virallisia tuloksia vääristeltyinä.

Vaalien voittajaksi oli julistettu Venäjä-mielinen Viktor Janukovitsh kun taas länsimielisen Viktor Jushtshenkon kerrottiin hävinneen niukasti. Jushtshenko myrkytettiin dioksiinilla presidentinvaalikampanjan aikana. Myrkytyksestä epäiltiin Venäjää. Hän kuitenkin selvisi ja hänestä tuli lopulta Ukrainan presidentti uudelleen järjestetyn vaalien toisen kierroksen jälkeen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Mielenosoittajat kutsuvat kodinkoneita valmistavan tehtaan työntekijöitä mukaan protestiin Minskissä tiistaina. He heiluttavat kylttiä, jossa lukee "älä ole peloissasi, on aika yhdistyä". Kuva: epa08610333
Mielenosoittajat kutsuvat kodinkoneita valmistavan tehtaan työntekijöitä mukaan protestiin Minskissä tiistaina. He heiluttavat kylttiä, jossa lukee ”älä ole peloissasi, on aika yhdistyä”. Kuva: epa08610333

Ukrainan lopullisen länsiblokkiin siirtymisen sinetöi vuoden 2014 vallankumous, Venäjän suorittama Krimin valtaus ja yhä jatkuva Itä-Ukrainan sota.

Myös Valko-Venäjällä oppositio on saanut aikaan tänä kesänä todellisen kansanliikkeen. Kuten aiemmin Ukrainassa, myös Valko-Venäjällä kansallismielisyys on voimistunut. Kansalaisyhteiskunta on tulollaan myös Valko-Venäjälle, vaikka aidon sellaisen muodostumista saadaankin odottaa vielä kauan.

Valko-Venäjä on keskusjohtoinen toisin kuin Ukraina

Valko-Venäjää ja Ukrainaa ei kuitenkaan kannata verrata toisiinsa liian suoraviivaisesti. Monista yhdistävistä tekijöistä huolimatta maiden kehitys on kulkenut jo vuosia eri suuntiin.

Tärkeä ero on se, että Valko-Venäjää on johdettu Lukashenkon yli neljännesvuosisadan kestäneellä valtakaudella hyvin keskusjohtoisesti. Ukrainassa puolestaan myös alueilla on ollut perinteisesti huomattavan paljon valtaa. Ukrainan oligarkit ovat käytännössä jakaneet maan etupiireihinsä.

 


Valko-Venäjältä ei löydy keskenään perinteisesti taistelleita valtakeskittymiä kuten Ukrainasta.


 

Venäjälläkin oli ennen Vladimir Putinin valtaannousua oligarkkijärjestelmä samaan tyyliin kuin Ukrainassa. Putin on kuitenkin laittanut oligarkit ruotuun kovia otteita kaihtamatta.

Valko-Venäjältä ei löydy keskenään perinteisesti taistelleita valtakeskittymiä kuten Ukrainasta. Tämän takia turvallisuusjoukkojen, armeijan ja poliisin suuren mittakaavan puolenvaihto ei näytä todennäköiseltä.

Venäjä haluaa olla suurvalta

Suurvalta-aseman tavoittelu ohjaa Venäjän sotilaspolitiikkaa ja sen Valko-Venäjän suhteen tekemiä ratkaisuja. Venäjä tarvitsee itselleen alisteisia maita suurvalta-asemansa vahvistamiseksi.

Valko-Venäjä on sopeutunut rooliinsa Venäjän näkökulmasta hyvin, ja maalla onkin merkittävä asema Venäjän liittolaisena ja sen suurvalta-aseman pönkittäjänä. Maiden välillä vallitsee lisäksi valtioliittosopimus, joka on tosin jäänyt viimeistelemättä Lukashenkon haluttomuudesta johtuen.

Venäjä on ollut viime vuosina yhä kiinnostuneempi rajojensa ulkopuolisen niin sanotun venäläisen maailman vaalimisesta ja laajentamisesta. Käytännössä kyse on ulkomailla asuvista venäjänkielisistä ja Venäjän pyrkimyksestä käyttää heitä vaikutusyritystensä pelinappuloina. Käytännön tasolla venäläinen maailma nivoutuu Venäjän suurvaltaidentiteetin ympärille.

Sekä Ukraina että Valko-Venäjä ovat Venäjän näkökulmasta nyt ja jatkossa tärkeitä venäläisen maailman rakennuspalikoita.

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic