Uutiset

Venäjä vaatii Yhdysvalloilta lisää perusteluja aikeelle vetäytyä ydinasesopimuksesta

Venäjä ilmoitti sunnuntaina vaativansa Yhdysvalloilta lisää perusteluja sille, miksi maa aikoo vetäytyä keskimatkan ydinohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton saapui jo sunnuntaina Moskovaan, ja hänen oli määrä tavata Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov heti maanantaina.

Kremlin edustajan Dmitri Peskovin mukaan on täysin mahdollista, että myös presidentti Vladimir Putin tapaa Boltonin juuri INF-sopimuksen vuoksi.

Saksan hallituksen edustajan mukaan USA:n ilmoitus on valitettava ja siitä on syytä nopeasti keskustella sotilasliitto Naton jäsenmaiden kesken.

Trumpin mukaan sopimuksesta vetäytymisen syynä on se, ettei Venäjä noudata sitä.

– Me olemme pitäneet kiinni sopimuksesta, mutta Venäjä ei ole niin tehnyt. Venäjä on loukannut sopimusta jo vuosikausia, Trump sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.



Peliä kovilla panoksilla



Yhdysvallat saattaa pelata ilmoituksellaan myös uhkapeliä kovilla panoksilla, uskoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo.

– Näkisin, että kyseessä on panosten korottaminen prosessissa, joka alkoi jo useita vuosia ennen kuin Trump tuli presidentiksi. Nyt Trump ottaa omalle hallinnolleen aika tyypillisen tavan lähteä voimakkaasti liikkeelle. Venäjälle on annettu uhkavaatimus, että nyt pitää päästä eteenpäin. Perinteinen diplomatia ja junnaavat neuvottelut eivät nyt ole se, mitä halutaan, Raitasalo sanoi.

– Vielä en kuitenkaan näe, että ainoa mahdollisuus tässä olisi se, että Yhdysvallat vetäytyy ja piste.

Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää INF-sopimuksen ehtojen rikkomisesta, minkä Venäjä on kiistänyt. Raitasalon mukaan on kuitenkin todennäköistä, että Venäjä on toiminut sopimusta vastaan, vaikka varmaa näyttöä on vaikeaa saada.

Raitasalon mukaan kyseessä eivät ole Venäjän esittämät suunnitelmat ydinkäyttöisestä ydinohjuksesta, jotka ovat teknisesti erittäin vaikeita toteuttaa. Sen sijaan Yhdysvaltoja hiertävät Suomessakin tuttu Iskander-ohjuksen risteilyohjusversio, jonka on arvioitu lentävän yli 500 kilometriä, ja alun perin laivaston käyttöön suunniteltua Kalibr-ohjusta muistuttava maalta ammuttava ohjus, jonka kantama on toistatuhatta kilometriä.



Kylmän sodan opit unohtumassa



Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola huomauttaa, että ydinaseille on huomattu olevan muutakin käyttöä kuin pelkkä strateginen kauhun tasapainon ylläpitäminen. Venäjä on viime aikoina siirtänyt strategisen tason resursseja, eli ydinaseita, yhä enemmän taktiselle tasolle. Taktisten ydinaseiden käyttö kuuluu myös Venäjän viralliseen sotadoktriiniin.

– Käytännössä se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa ydinasetta voidaan käyttää myös ei-ydinasevaltiota vastaan.

Globaali kehitys on menossa samaan suuntaan, Aaltola sanoo.

– Mitä enemmän ydinaseita tuodaan korkealta strategiselta tasolta tämänlaiseen jokapäiväisempään taktiseen käyttöön, sitä huonommin muistamme kylmän sodan oppeja, joissa kumpikin suurvalta lähinnä halusi ylläpitää kauhun tasapainoa ja pitää ydinaseet mahdollisimman strategisella tasolla.

Asiasanat