Uutiset

Venäjän-kaupan pohjakosketus lähestyy jo

– Ensin tuli Ukrainan kriisi ja sitten öljyn hinnan romahdus. Molemmat ovat vaikuttaneet merkittävästi myyntiimme, joka on tällä hetkellä vain noin 40 prosenttia kahden vuoden takaisesta tasosta, kertoo hitsausjärjestelmiä toimittavan Pemamekin toimitusjohtaja Pekka Heikonen.

Suomalaisyritysten Venäjän-vienti on kokenut kovia koko kuluneen vuoden, mutta tuoreimman barometrin mukaan lasku on lupaavasti loiventunut ja usko palaamassa. Suomalais-venäläisen kauppakamarin SVKK:n toimitusjohtaja Mirja Tiri erottaa tunnelin päässä valoa. Parhaiten on kevään jälkeen pärjännyt teollisuus ja heikoiten kauppa.

Vaikka uudet tilaukset ovat olleet kautta linjan aiempaa tiukemmassa, 77 prosenttia kauppakamarin barometriin vastanneista yrityksistä ilmoittaa kuitenkin saaneensa niitä. Nihkeimmin tilauksia on irronnut palvelualoilla.

Joka kuudes yritys on jo punnertanut puolen vuoden aikana uuteen nousuun.

VENÄJÄN SUURIMMIKSI ongelmiksi SVKK:n barometrissa nousivat ruplan kurssimuutokset, poliittinen riski, talouden epävakaus ja venäläisten asiakkaiden rahoitusvaikeudet.

Pemamekin Heikonen tunnistaa murheet.

– Venäläisessä asiakaskunnassamme on ilmennyt rahoitusongelmia jopa jo tilatuissa projekteissa. Venäläispankkien rahoituskykyyn vaikuttanevat ennen kaikkea sanktiot ja heikko taloustilanne.

Heikosen mukaan Pemamekilla ei ole mahdollisuuksia joustaa esimerkiksi maksuajoissa.

– Emme pysty ottamaan Venäjällä minkäänlaista rahoitusriskiä. Täytyy toivoa ja uskoa, että esimerkiksi Finnveralta löytyisi halua ja kykyä tukea Venäjän-viennin rahoitusta esimerkiksi vientitakuilla.

SUOMALAISYRITYSTEN Venäjän-kaupan hiipumista odottaa yhä harvempi. Joka viides barometriin vastannut uskoo Venäjän-viennin ja liiketoiminnan Venäjällä päinvastoin kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Puolet arvioi nykytason säilyvän.

Kaksi kolmesta odottaa Venäjän talousluisun vielä jatkuvan mutta vähitellen taittuvan.

Myös Pemamek aikoo pitää kiinni Venäjän markkinoista. 150 hengen loimaalaisyhtiö on tehnyt Venäjän-kauppaa aktiivisesti viitisen vuotta, ja sillä on oma myyntikonttori Pietarissa. Asiakkaita löytyy metalli-, energia- ja telakkateollisuudesta.

– Ennen näitä kriisejä saimme bisneksen siellä toimimaan ja kasvamaan hyvin. Uskomme, että kasvu alkaa uudestaan muutaman vuoden sisällä. Panostamme Venäjälle toistaiseksi entiseen tapaan ja yritämme löytää sieltä entistä tarkemmin niitä asiakastarpeita, joihin voimme tarjota hyviä ratkaisuja. Teollisuuden kehittämistarve on Venäjällä joka tapauksessa kova, Heikonen sanoo.

Venäjän paljon puhuttuun tuonninkorvausohjelmaan suomalaisyritykset suhtautuvat vaihtelevasti. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista arvelee, ettei Venäjän aikomus vähentää tuontiriippuvuutta vaikuta heidän toimintaansa. Vajaa viidennes kertoo jo valmistautuneensa siihen.

– Se voi olla meille ja monelle muulle suomalaiselle teknologiayritykselle mahdollisuus, jos siitä tulee oikeasti totta. He voivat luoda Venäjälle omaa teollisuutta vain investoimalla länsimaiseen tekniikkaan. Teollisuuden osuus on jäänyt Venäjällä aika pieneksi ja jalostusarvo alhaiseksi, joten parannettavaa riittää, Heikonen pohtii.

Asiasanat