Uutiset

Venäjän Nato-neuvo maltillinen

Venäjä suhtautui Naton, entisen Neuvostoliiton pahan vihollisen, laajentumiseen omille rajoilleen kriittisesti, mutta ilman kitkeriä vastalauseita. Baltian Nato-jäsenyyden mukanahan jopa osa Venäjää, Kaliningradin alue, jäi ”keskelle” Natoa, Puolan ja Liettuan kainaloon.

Venäjä on järjestänyt omat Nato-suhteensa ja tiivistänyt jatkuvasti yhteistyötään läntisen sotilasliiton kanssa, mikä on antanut kiistatta liikkumavaraa Natoon liittyneelle Virolle ja myös Suomelle.

Venäjän Suomen-suurlähettilään Vladimir Grininin mukaan ajatus Suomen Nato-jäsenyydestä huolettaa Venäjää.

Grinin sanoi STT:n haastattelussa viime viikonloppuna, ettei Venäjä halua teeskennellä. Sitä on tuskin kukaan odottanutkaan.

Venäjälle ei Naton laajentuminen voi mitenkään olla yhdentekevä asia, ei myöskään Suomen liittoutuminen.

Venäläinen rehellisyys on asiassa paikallaan, koska se on omiaan hälventämään Suomessakin kuvitelmia, että turvallisuuspoliittiset ratkaisut vaikuttaisivat vain Suomeen. Liittoutuminen ja liittoutumattomuus ovat aina suhteessa muihin. Juuri siksi on tarkasteltava, ei vain Suomen asemaa, vaan koko Eurooppaa ja nähtävä kirkkaasti mihin Suomi kuuluu.

Vladimir Grininin lausunnossa oli silmiinpistävää sen maltillisuus. Vaikka hän sanoi Venäjän toivovan, että sen näkökannat otetaan huomioon suomalaisessa päätöksenteossa, ei kysymys ollut painostusyrityksestä, vaan pelkästä muistutuksesta.

Venäjä tietää aivan hyvin, että suomalaiset osaavat tehdä ratkaisunsa itse. Se, että Venäjä odottaa Nato-jäsenyyden alistamista Suomessa kansanäänestykseen, kertoo puolestaan siitä, että itärajan takana ollaan hyvin perillä suomalaisten Nato-vastaisuudesta.

Suomi on liikkumassa kohti Natoa, mutta harkitusti ja kansan mieltä kuunnellen.

Nato-jäsenyys määritellään turvallisuuspolitiikan todelliseksi vaihtoehdoksi syksyllä valmistuvassa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Linjaus ei ole suuri mullistus. Vaihtoehdoksi Naton kirjasi maaliskuussa kansanedustaja Aulis Ranta-Muotion (kesk.) johtama turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä.

Keväällä Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen otti närkästyneesti kantaa Juri Derjabin. Tuolloin herätti kummastusta, että entinen suurlähettiläs antoi lehtikirjoituksessaan ymmärtää, että Nato-jäsenyys voisi tehdä Suomesta epäystävällisen ja jopa petollisen maan.

Derjabin esitti mielipiteitään tiedeakatemian johtajana. Hänenkin mielipiteitään on seurattava herkällä korvalla, mutta varoen pitkälle meneviä tulkintoja. Venäläiseen tapaan kuuluu esittää kriittisimmät kannanotot mutkan kautta. Vaikka Derjabinilla ei olekaan enää virallista asemaa, hänen lausunnoillaan on yhä kaikupohjaa myös Kremlissä.

Päivän lehti

8.4.2020