Uutiset

Venäjän puolustusmenot 25 prosentin kasvussa

Venäjän talous on militarisoitunut hyvin voimakkaasti.

– Puolustusmenoja on lisätty Venäjällä neljän vuoden ajan lähes 20 prosenttia vuodessa, tänä vuonna 25 prosenttia, kertoo vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankista.

Korhonen piti keskiviikkona esitelmän Venäjän taloudesta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa Säätytalossa Helsingissä. Kalvoilta näytetyt tilastot olivat hätkähdyttäviä: vuosina 2011–2014 sotilasmenot kasvoivat Venäjällä Suomen Pankin tietojen mukaan 18 prosenttia per vuosi. Tämän vuoden tammi–lokakuussa sotilasmenojen kasvu on kiihtynyt 25 prosenttiin.

– Venäjän tuotannon militarisoitumista on tapahtunut, Korhonen arvioi.

Menojen kasvua ei pysty selittämään inflaatiolla, vaan Korhosen mukaan kyse on sotilasmenojen ja -toiminnan volyymin kasvusta Venäjällä.

Vuoden 2008 kansainvälisen finanssikriisin järistykset pudottivat Venäjän bkt-kehityksen kolme prosenttia pakkaselle. Bruttokansantuote palasi 2 prosentin kasvu-uralle, jota kansainvälisissä arvioissa pidettiin Korhosen mukaan ”Venäjän trendikasvuna” ennen Ukrainan sotaa.

Öljyn hinta ja sotiminen vaurioittaneet taloutta

Venäjän tuotantorakenteen yksipuolisuus, öljyn hinnan romahdus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat kuitenkin vaurioittaneet Venäjän taloutta vakavasti. Bkt:n kasvu on painunut tänä vuonna noin kaksi prosenttia miinukselle, eikä ensi vuosikaan näytä Suomen Pankin arvion mukaan lupaavalta Venäjän talouden kannalta.

– Ei ole eväitä luvata Venäjälle talouskasvua kuin alle prosentti, korkeintaan puolitoista, ellei järjestelmään tule muutoksia, Korhonen sanoo.

Öljyn hinta puoliintui vuoden 2014 toisella puoliskolla.

– Öljyn hinnan ison pudotuksen vaikutus bkt:hen ei ole ohi vuodessa, ja iso pudotus lisää epävarmuutta, erityisesti investointien ja pääomaliikkeiden kannalta, Korhonen huomauttaa.

”Startup-yritykset pelkäävät”

Korhosen mukaan Venäjältä on havaittavissa aivovuotoa länteen, koska valtio on kaventanut yritystoiminnan vapautta.

– Venäläiset startup-yritykset (kasvuyritykset) ovat siirtäneet toimintojaan Baltiaan tai Suomeen, koska ne pelkäävät tulevansa kaapatuiksi kasvaessaan, Korhonen kertoo ilmiöstä, josta ei ole aiemmin Suomessa puhuttu.

Venäjän väestön enemmistöllä ei mene talouden näkökulmasta häävisti.

– Yksityisen kulutuksen pudotus on kova asia, joka nousee päällimmäiseksi. Se on pudonnut noin kymmenesosan. Eläkemenojen suhde bkt:hen on noussut 14:ään prosenttiin. Aika paljon tämän kehitystason maalle kuin Venäjä, Korhonen tarjosi esitelmässään esimerkkejä Venäjän talouden huolestuttavista kehityssuuntauksista.

Sosiaaliturvamenojen kasvu on Venäjällä jäänyt selvästi jälkeen sotilasmenojen kasvusta. Korhonen arvioi, että ihmiset joutuvat Venäjällä ottamaan tulevaisuudessa itse taloudellista vastuuta terveydestään ja koulutuksestaan.

Suomen Pankin Venäjä-ennusteeseen sisältyy Korhosen sanoin ”yltympäri riskejä”: öljyn hinnan kehitys, Itä-Ukrainan sotilastoimien seuraukset, ruplan arvon heikentyminen, Venäjän riippuvuus tuonnista ja valtion menojen kasvu.

Venäjän talous on riippuvainen energiatuloista. Tuotantorakenteen yksipuolisuus kasvattaa riskejä.

Korhonen arvioi, että kevään 2018 presidentinvaalien lähestyessä Venäjän talouspolitiikassa tapahtuu uusia asioita. Hän ei halua niitä ennakoida. Jos Venäjä olisi rauhanomainen valtio, sen talouskasvu olisi Suomen toivelistalla korkealla. Nykyisenlaisen Venäjän mahdollista taloudellista vahvistumista Korhonen arvioi paljonpuhuvasti.

– Muut saavat arvioida, miten käy, jos voimakas ja rikas naapuri kääntyy turvallisuusuhkaksi, Korhonen toteaa.