Uutiset

Venäjän talous vetää, vai vetääkö?

Venäjän talous kasvaa vauhdilla. Kasvun hedelmistä pääsee nauttimaan myös Suomi, jos osaa hoitaa leiviskänsä. Venäjä on jo noussut Suomen suurimmaksi vientimaaksi. Viennin kasvu oli viime vuonna peräti 30 prosenttia. Myös tuonti kasvoi rajua 20 prosentin vauhtia.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) isännöi venäläisen virkaveljensä Mihail Fradkovivin Suomen-vierailua suotuisten suhteiden siivittämänä.

Kaikki ei ole kauppasuhteissa niin hyvin kuin pelkistä kasvuluvuista voisi päätellä. Vientikaupan kasvulukuja lihottaa kauttakulkuliikenne. Tuontitilastoissa puolestaan näkyy kiihtymään päin oleva energiavirta Venäjältä Suomeen.

Kun Venäjä saa omat Itämeren tuontisatamansa kuntoon, transitoliikenne hiipunee vääjäämättä. Suomen riippuvuus venäläisenergiasta ei voi puolestaan kasvaa loputtomiin.

Venäjän ja Suomen väliseen kaupankäyntiin tarvitaan yhteistyötä, joka perustuu aitoon taloudelliseen toimeliaisuuteen. Vain se voi avata suomalaisille mahdollisuuksia Venäjän markkinoilla.

Oulussa pääministerikaksikko tutustui pörssiyhtiö Technopoliksen toimintaan. Oululaisyhtiö on aloittamassa yhteistyötä vastaavan teknologiakeskuksen perustamiseksi Pietariin. Ehdotus sai pääministeri Mihail Fredkovilta vastakaikua. Matti Vanhanen taas suorastaan ”hehkutti” asiaa.

Pääministeritason tuki antaa suotuisaa tuulta yhteistyölle, mutta yritysten arkisiin ongelmiin se ei tuo helpotusta.

Venäjä on erityistapaus Suomen kauppasuhteissa. Ajat ovat muuttuneet idänkaupan kultavuosista, mutta silti myös kaikuja menneestä ponnahtaa esiin. Venäjä on yhä byrokraattinen ja ylhäältä päin johdettu maa.

Korkean tason tapaamisilla oli neuvostoaikaan tärkeä merkitys. Silloin ylistettiin lakkaamatta hedelmällisen yhteistyön merkitystä. Vastaavaan tyhjään ylistyslauluun ei pitäisi enää sortua.

Suomella on EU:n jäsenenä selkänojaa ja itsetuntoa, joka antaa pontta esittää suoraan hankalatkin asiat.

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan tullauksen kaksoislaskutus on ”häpeällinen juttu, ja siihen pitää saada korjausta”. Kaksoislaskutus siirtyy sovittavaksi EU:n ja Venäjän välillä. Ongelmaa siirtely ei ratkaise, mutta viepä asiaa edes jollakin tavalla eteenpäin.

Pääministeritapaamisessa ei virallisesti keskusteltu venäläisyhtiön hankkeesta rakentaa uusi merikaapeli Suomenlahden poikki. Pääministereiden mielestä hanke ei ole poliittinen, vaan kaupallinen.

Rajanveto on keinotekoinen. Merikaapelilupa on joka tapauksessa poliittisen päätöksenteon takana.

Matti Vanhanen korosti, että hallitus ottaa asiaan kantaa, kun kauppa- ja teollisuusministeriö tuo lupahakemuksen hallituksen käsittelyyn. Ensin pitää kuitenkin päästä selvyyteen siitä mitä kaapeli maksaa ja siitä kuka on laskun maksaja. Verkkoyhtiö Fingridin ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) arviot kustannuksista ovat käsittämättömän kaukana toisistaan.

Päivän lehti

30.3.2020