Kolumnit Uutiset

Venäläistä sielunmaisemaa vaikea ymmärtää

Venäläisten elintaso laskee ja sosiaaliset vaikeudet kasvavat. Kansalaisten elämää kurjistavien ja talouden epävarmuutta kasvattavien päätösten takana on maan presidentti Vladimir Putin.

Lännessä tällaisen politiikan harjoittaminen tietäisi kannatuksen laskua, jopa romahdusta. Venäjällä kaikki on kuitenkin toisin. Putinin kannatus on korkeampi kuin ehkä kertaakaan hänen valtaantulonsa jälkeen.

Venäjällä vallitsee vahva nationalistinen ilmapiiri. Kun venäläisjoukot valtasivat Krimin, hurrasi kansa Moskovan kaduilla ja iloitsi, kuinka Venäjä on taas vahva ja saamassa suuruutensa takaisin.

Varoituksen sanat siitä, että Putinin politiikka johtaa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, kaikuvat kuuroille korville, jos kaikuvat ollenkaan.

Tiedotusvälineet on ohjattu tehokkaasti Kremlin propagandakoneistoksi. Oppositio on hajanainen, eikä sillä ole kuin pieniä vaihtoehtoisia kanavia oman sanomansa levittämiseen.

Venäjän talous luisuu vahvasti alamäkeä ruplan kurssin romahdettua ja ulkomaisten investointien hiipuessa.

Ukrainan kriisi ja Putinin politiikka halvaannuttavat kansainvälisten yhtiöiden laajennuspyrkimykset maassa.

Kulutuskysyntä taas hiipuu tuontitavaroiden kallistuttua ja ostovoiman muutenkin heikentyessä.

Myös Venäjän rikkaimpien bisnesmiesten reaktiot heikentävät maan taloutta. He siirtävät omaisuuksiaan maasta pois, eivätkä uskalla investoida kotimaahan.

Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain pakotteilla on toistaiseksi ollut vain symbolinen merkitys Venäjän reaalitalouteen.

Venäjällä talous on alisteinen valtapolitiikalle, lännessä tilanne on pitkälti päinvastoin.

Varsinkin kommunismin romahduksen jälkeen taloudellisen hyödyn näkökulma painottuu yhä enemmän länsimaiden ulkopolitiikassa. Esimerkiksi Kiinan ihmisoikeusloukkauksia käsitellään silkkihansikkain tai niistä vaietaan.

Taloudellinen merkitys on hyvin keskeisesti vaikuttamassa myös EU:n talouspakotteiden järeyteen.

Ne maat, joita pakotteet haittaavat vähiten, ovat eniten niitä vaatimassa. Suomelle Venäjän kauppa on merkittävä ja siksi sitä haluttaisiin jatkaa entiseen malliin.

Jos Suomi sitoutuu yhä raskaampiin talouspakotteisiin, pitäisi niiden aiheuttamia taloudellisia rasitteita jakaa jäsenmaiden kesken. Onhan kriisimaiden talousongelmistakin otettu yhteistä vastuuta.

Pakotteet ovat Suomen kannalta myös poliittisesti kiusallisia. Naapuruus ja vanhat traumat neuvostoajoista painavat yhä.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Alexander Stubb ovat arvostelleet Putinin politiikkaa säästeliäästi, suomettumisajan tyyliin.

Ennen ulkopolitiikkamme perusajatus oli kristallinkirkas: pysytellä erossa ulkovaltojen ristiriidoista. EU:n jäsenenä tätä mahdollisuutta ei ole. Olemme nyt kiistan osapuoli.

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic