Uutiset

Veneen korkki muistuttaa tapaninpäivästä Thaimaassa

Joulukuun 26. päivän aamuna Kimmo Temonen luki lehteä Phuketin itäosassa Chalong Bayssa sijaitsevassa vuokra-asunnossaan. Äkkiä rivit alkoivat hyppiä silmissä. Myös ikkunaverhot heiluivat, ja pian Temonen huomasi, että koko talo tutisi.

– Ajattelin, että kerrankos sitä ihminen maanjäristykseen joutuu, Temonen muistelee pari kuukautta myöhemmin kotonaan Hämeenlinnassa.

Temonen palasi maaliskuun alussa kolmen kuukauden sukellusreissulta Phuketista. Saari on hänelle tuttu kolmelta edelliseltä talvelta.

– Aloitin sukeltamisen Phuketissa neljä vuotta sitten. Menin peruskurssille ja innostuin. Pari vuotta sitten suoritin sukellusoppaan tutkinnon, Temonen kertoo.

Rantakasinon ravintoloitsija paiskii Hämeenlinnassa pyöreitä työpäiviä kuusi kuukautta vuodessa. Talveksi hän matkustaa Phuketin kirkkaisiin vesiin sukeltamaan ja vetämään Chalong Sea Sport -sukelluskoulun retkiä.

Turha auttaa ambulansseilla

Kun Temonen lähti saarelta reilu viikko sitten, ensimmäiset turistit olivat jo palanneet Phuketiin. Patongin rantakadulla käyskenteli enimmäkseen suomalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia.

– Hymy palasi paikallisten kasvoille aika pian hyökyaallon jälkeen, mutta silti turistien tulo muutti selvästi mielialoja. Paikallisista tuli iloisempia ja toiveikkaampia.

Temonen uskoo, että turistit palaavat Phuketiin ja jo marraskuussa alkava talvisesonki käynnistyy saarella normaalisti. Khao lakin asukkaista hän on huolissaan.

– Alue on matkailukunnossa aikaisintaan parin vuoden kuluttua, mutta elää pitää sitä ennenkin. Ihmisten pitäisi saada pystyyn edes jonkinlaiset kodit.

Temonen pelkää, että Khao lakin toipumista hidastaa entisestään paikan surullinen maine. Ainakaan pohjoismaalaiset tuskin palaavat suosikkikohteeseensa yhtä suurina joukkoina kuin ennen tuhoisaa hyökyaaltoa.

– Khao lak on merkitty paikka niin kauan kun me elämme. Nimellä on Pohjoismaissa sellainen kaiku, että se ei paljon aurinkolomalle houkuta.

Temosen mielestä paikalliset ovat saaneet apua kotiensa uudelleen pystyttämiseen luvattoman hitaasti. Myös suomalaisten kaavailut ambulanssien lähettämisestä Thaimaahan kummastuttavat häntä.

– Ei ambulansseista ole siellä mitään hyötyä. Paikalliseen kulttuuriin kuuluu, että ensimmäinen lava-autolla paikalle sattuva vie loukkaantuneen ihmisen sairaalaan. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla esimerkiksi SPR:n edustajilta, millaisiin kohteisiin avustusrahoja on mennyt.

Aalto toi ystävät lähemmäs

Phuketin alueella oli ennen tsunamia satakunta sukellusretkikohdetta. Temonen arvioi, että niistä on tällä hetkellä kunnossa 60-70.

– Osa merestä on romun vallassa. Veden alla on palmuja ja rakennusten kappaleita. Myös koralliriutat ovat paikoin pahoin repeilleet. Niiden toipuminen kestää vuosikymmeniä, sillä koralli kasvaa ainoastaan sentin vuodessa, Temonen sanoo.

Temonen itse säästyi tsunamilta, koska saaren eteläosan retkelle kaveriksi määrätty sukellusopas sairastui. Suomalainen katsoi laiturilta, kun kesyyntyneet aallot saapuivat Chalong Bayn poukamaan tunti länsirannikon tuhon jälkeen. Tyrskyt veivät heikentyneinäkin mukanaan veneitä ja skoottereita rannalta.

Loppupäivän Temonen ja hänen kollegansa auttoivat saaren eteläosassa Katan rannalla loukkaantuneita.

– Kuolleiden näkeminen ei järkyttänyt, mutta mielestä ei varmasti häviä koskaan se kuva, kun joku varoitti vielä yhdestä aallosta ja ihmiset lähtivät pakoon rannalta. Kasvoista näkyi, että kaikki juoksivat karkuun kuolemaa.

Temonen ei ole ainakaan toistaiseksi tuntenut tarvetta puhua Thaimaan tapahtumista psykologille. Välit Suomessa oleviin läheisiin ovat kuitenkin syventyneet tsunamin jälkeen.

– Sain Thaimaahan viikon aikana Suomesta 300 tekstiviestiä. Se oli hienoa henkistä tukea.

Ensi talvena Temonen matkustaa jonnekin muualle kuin Phuketiin.

– Olin päättänyt jo ennen tapaninpäivää, että pidän taukoa ja menen parina seuraavana vuonna muualle. Karibia kiinnostaisi.