Uutiset

Veneilyturvallisuuteen uutta otetta

Veneilykausi alkaa tuota pikaa ja siitä näyttää tulevan vilkas. Suomalaisilla menee taas taloudellisesti sangen hyvin ja kasvaneella ostovoimalla hankitaan entistä suurempia ja nopeampia veneitä.

Vapaa-aikaa vietetään paljon vesillä. Vaikka kalusto on viime vuosina selvästi parantunut, tavat eivät ole kohentuneet samassa tahdissa hevosvoimien kanssa. Vesillä ollaan valitettavan usein humalassa eivätkä vuodesta toiseen jatkuvat valistuskampanjat tahdo purra.

Suomessa hukkui viime vuonna 174 ihmistä, heistä enemmän kuin joka kolmas oli veneellä liikkeellä. Hukkuneista valtaosa oli keski-ikäisiä miehiä, jotka olivat enemmän tai vähemmän päihtyneitä.

Tänä vuonna toukokuun alkuun mennessä Suomessa on hukkunut 32 ihmistä. Luku on talvikuukausien alhaisin moneen vuoteen, mutta avovesiaika on vasta alussa. Hyvä alkuvuosi ei välttämättä merkitse taitetta parempaan suuntaan.

Poliisin ja rajavartiolaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan pari prosenttia veneilijöistä ylittää vesiliikenteen ruorijuopumusrajan eli oli yli yhden promillen humalassa. Samasta tutkimuksesta ilmenee, että joka viides tutkituista puhalsi rangaistavuusrajaa alemman promillelukeman.

Asiantuntijat ja viranomaiset ovat toistuvasti esittäneet vesiliikenteen ruorijuopumusrajan laskemista yhdestä promillesta puoleen. Toistaiseksi päätöksiä ei ole tehty, vaikka kukaan ei ole esitystä vastustanutkaan. Siihen ei ole perusteita.

Promillerajan lasku ei automaattisesti raitista vesiliikennettä, mutta se osoittaisi, ettei päihtyneitä siedetä vesillä.

Poliisi joutuu jatkuvasti kamppailemaan toimintamäärärahoistaan, mikä on johtanut siihen, ettei virkavalta enää suoriudu kaikista tehtävistään. Töitä on ollut pakko asettaa tärkeysjärjestykseen eikä vesiliikenteen valvonta ole tässä juuri menestynyt. Venepoliiseja on toki nimetty kaikkiin Liikkuvan poliisin yksiköihin, mutta heidän työpanoksensa käytetään ensisijaisesti maantieliikenteen valvontaan. Vesillä partioidaan, jos muilta töiltä ehditään.

Promillerajoista piittaamattomuuden lisäksi muussa veneturvallisuudessa on edelleen parantamista. Vain joka toinen veneessä oleva käyttää pelastusliivejä. Käyttöön vaikuttaa säätila. Jos aurinko paistaa, liivit unohtuvat helposti.

Purjehtijat ja merellä liikkuvat pitävät useammin pelastusliivejä kuin moottoriveneilijät ja järvillä ajelevat.

Tilanne on niin huono, että pakon ja sen myötä laiminlyönneistä rankaisemista on syytä harkita vakavasti. Tehokaskaan valistus ja kalliit kampanjat eivät tunnu menevän perille.

Suomalaiset oppivat muutamassa vuodessa kiinnittämään autoissaan turvavyöt, kun laiminlyönnistä voi saada pienen sakon.

Sama tepsisi varmasti myös veneilijöihin. Jo pelkkä tieto siitä, että pelastusliivit pelastavat myös sakolta, parantaisi veneturvallisuutta tuntuvasti.

Päivän lehti

27.5.2020