Uutiset

Verkko-ostoksiin EU:ssa helpotuksia

EU-komissio teki viime viikolla esityksen lainsäädännöstä, jolla varmistetaan, että erimaalaisia ostajia kohdellaan tasavertaisesti verkkokaupoissa.

– Jos suomalainen haluaa ostaa tavaraa ruotsalaiselta verkkosivulta, sen pitäisi olla mahdollista, sanoo EU-komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja Tiina Astola.

Oikeusministeriön kansliapäällikkönä 8,5 vuotta toiminut Astola aloitti työt Brysselin korkeimmalla virkamiestasolla helmikuun alussa.

Ei ole itsestäänselvyys, että verkko-ostoksia voi tehdä muiden EU-maiden verkkokaupoista. Komissio teetti mysteeriostajatutkimuksen, jossa kokeiltiin, miten pitkälle ostaja pääsi verkko-ostoksissa toisen EU-maan sivulta.

– Tulos oli hurja, vain 37 prosentissa sivustoissa kaupan saattoi tehdä loppuun. Kun avasi sivun, se heitti kuluttajan suoraan vastaavalle oman maan sivulle. Tai kun yritti tilata, ei voinutkaan tilata tai kun yritti maksaa, ei pystynytkään maksamaan.

Jos ostajan tietokoneen ip-osoite oli ulkomaalainen, verkkokaupan ei annettu mennä eteenpäin.

Astolan mukaan osa yrityksistä haluaa pysyä kotimaan markkinoilla, eikä toimittaa tuotetta ulkomaille, koska siitä aiheutuisi liikaa kuluja. Syynä verkko-ostamisen estoille voi olla myös se, että tuotteella halutaan pitää eri hintataso eri maissa.

– Sama mekko voi maksaa vähemmän Romaniassa kuin se maksaa Ranskassa.

Hinta saa vaihdella. Komissio lähteekin siitä, että yritys ei voi kieltäytyä myymästä.

Komissio haluaa helpottaa ulkomaisia ostajia pakettien lähettämistä koskevalla ehdotuksellaan.

– Ei ole perusteita siihen, paljon postipaketin lähettäminen maksaa. Hinta voi olla aivan eri, jos lähetät paketin Portugalista Suomeen, kuin jos lähetät paketin Suomesta Portugaliin. Verkkokaupan ylläpitäjän ei ole pakko järjestää toimitusta ulkomaille. Komissio haluaa varmistaa, että asiak­kaan on mahdollista saada ostamansa tuote kohtuuhinnalla kotiin.

Verkkokaupan sääntely jakautuu eri komission osastoille. Astolan pääosastolle kuuluu mm. kuluttajasopimuksia ja markkinointia koskevan lainsäädännön lisäksi kuluttajansuojaviranomaisten valvontaoikeuksien lisääminen.

– Kuluttajansuojaviranomaisille halutaan oikeus mysteeriostoksien tekoon ja mahdollisuus saada tietoa it-sivujen ylläpitäjiltä ja finanssialan toimijoilta.

Näin autettaisiin viranomaisia pääsemään käsiksi verkkohuijauksiin. Netissä myydään tavaraa, jota ei edes ole olemassa. Samoin viranomaisille halutaan oikeus sulkea sivustoja, joilla ei noudateta kuluttajasuojalakia.

– Valmistaja voi myydä hienona tuotteena takuuta ilmoittamatta, että jo lain mukaan ostajalle kuuluu kahden vuoden takuu.

Nyt myös määritellään tarkemmin verkkosivuston ylläpitäjän vastuuta. Ylläpitäjällä ei ole vastuuta siitä, mitä tietoa yrityksillä ylläpitäjän sivustolla on.

– Mutta on sivustoja, jossa sivuston ylläpitäjä ottaa jotakin vastuuta. Ylläpitäjä esimerkiksi antaa laatutakuun asunnoista Airbnb-sivustolla, jonka kautta asuntonsa voi ilmoittaa vuokrattavaksi.

Nyt on kyseessä komission esitykset. Jos puheenjohtajamaa panee esitykset ripeästi eteenpäin ja Euroopan parlamentti ne hyväksyy, lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden kahden päästä.