Uutiset

Verokarhu vei rahat – ostovoima vähentyi

Kysyimme puolueilta, aikovatko ne edelleen kiristää verotusta. Vain kokoomus sanoo suoraan haluavansa keventää verotusta.
 
Muut puolueet pitäisivät verotuksen nykyisellä tasolla, jotta hyvinvointivaltion palveluita ei tarvitsisi leikata. Puolueet kosiskelevat kuitenkin äänestäjiä jos-sanalla.
 
– Jos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se tulee tehdä ensisijaisesti nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.
 
Keskustakaan ei lupaa suuria veronkevennyksiä, mutta puolueen mielestä kaikki liikkumavara on käytettävä työn verotuksen keventämiseen ja yritysten kannustamiseen riskinottoon.
 
Yksikään kahdeksasta puolueesta ei kiristäisi verotusta kokonaisuutena enää nykytasosta.
 
– Verotuksessa tulisi tunnustaa tosiasiat: energiavaltainen teollisuus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto. Verotuksen kiristäminen ei ole miltään osin perusteltua, paaluttaa perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
 
Ymmärtäväisin suhtautuminen korkeita veroja kohtaan on vasemmistoliitolla.
 
– Olennaista ei ole kokonaisveroaste sinällään, vaan se, että veroilla katetaan pääosa julkisten palveluiden menoista, tasataan tuloeroja ja vahvistetaan siten paitsi tasa-arvoa, myös talouskasvua.
 
Kokonaisuutena verotus on tilanteeseen nähden kohdillaan, muotoilee puoluesihteeri Marko Varajärvi.
 
Pitääkö verotusta keventää vai kiristää? Mitä tavalliselle palkansaajalle jäi päättyvästä vaalikaudesta käteen?
 
Ei kovin kummoisia, selviää Veronmaksajain Keskusliiton Lännen Medialle tekemistä laskelmista.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima hupeni neljän vuoden puurtamisella 160 euroa vuodessa.
Verotus ja yleinen hintojen nousu söivät siis kaikki palkankorotukset ja vähän ylikin.
 
Koko vaalikauden aikana nimenomaan verojen kiristäminen oli suurin syy ostovoiman hiipumiseen.
Veronmaksajain Keskusliiton laskelmista selviää sekin, että pulleasta sixpackista kituvaksi kvartetiksi laihtunut hallitus päästi köyhät rikkaita vähemmällä.
 
Palkansaajien ostovoimaa ei leikattu tasaprosentilla, vaan isotuloisten ostovoimaan kajottiin monta kertaa karkeammalla kädellä kuin  pienituloisten roposiin.
 
Nyt kun tiedetään, miten syvälle kansalaisten lompakkoihin neljä vuotta sitten valittu hallitus työnsi kätensä, on aika katsoa eteenpäin.
 
Kysyimme puolueilta, miten ne aikovat muuttaa veroja, jos ne saavat äänestäjien luottamuksen ja pääsevät hallitusneuvotteluiden jälkeen johtamaan maata.
 
Yksikään puolue ei enää uskalla puhua uusista veronkiristyksistä. (LM–HäSa)
 
Tulisiko verotuksen rakennetta muuttaa? Pitäisikö verotusta suunnata työhön, kulutukseen, vai esimerkiksi säästämiseen?
 
Päättyvällä vaalikaudella ansiotulojen verotusta kiristettiin joka vuosi. Enää yksikään puolue ei hakisi valtion kirstuun lisätäytettä tällä keinolla.
 
Etenkin porvaripuolella sen sijaan katsotaan, että verotuksella tulee kannustaa työntekoon nykyistä enemmän – eli työnteon verotusta pitäisi keventää. Tämä sopii myös vihreille.
 
– Menemme kohti maailmaa, jossa järkevintä ei ole verottaa niin paljon työtä, vaan kulutusta ja ympäristön kuormitusta, puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo.
 
Vihreiden tavoite on ohjata ihmisiä turhan roinan kulutuksesta ”siihen, mikä oikeasti tuo hyvinvointia ja onnellisuutta”, Miettinen perustelee.
 
– Painopistettä on hyvä siirtää työtulojen verottamisesta myös pääomatulojen verottamiseen, sillä ei ole reilua että työtä verotetaan selvästi enemmän kuin pääomia, hän jatkaa.
 
Tässä vihreät on taas lähempänä vasemmistopuolueita. Sekä SDP että vasemmistoliitto hamuavat valtiolle lisäeuroja pääomatuloista.
 
Lähes kaikki puolueet ovat valmiita kiristämään edelleen ympäristö- ja terveyssyillä perusteltuja kulutusveroja. Perussuomalaiset suhtautuu tähän kielteisimmin.
 
– Energiaverotus tulisi laskea EU:n minimitasolle kilpailukyvyn palauttamiseksi ja autovero poistaa, Slunga-Poutsalo sanoo.
 
Onko tulonjako nyt oikeudenmukainen?  Kukapa haluaisi olla Nottinghamin sheriffi, kun voi olla Robin Hood?
 
Kaikki puolueet ilmoittavat olevansa tulonjaossa pieni- ja keskituloisten puolella. Vasemmistopuolueet sanovat suoraan haluavansa tasoittaa tuloeroja, samoin vihreät.
 
– Pidämme periaatteessa vääränä, jos suurituloiset ihmiset voivat siirtää työtulojaan pääomatuloiksi ja siten saada kokonaisveroasteensa pienemmäksi kuin pienempituloisilla, säestää kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä.
 
Porvaritkin hyväksyvät työn verotuksen keventämisen pieni- ja keskituloisilta, mutta perustelevat asiaa myös talouskasvulla. Työntekoa olisi lisättävä, jotta kasvu vauhdittuisi. Samalla vähennettäisiin erilaisten tulonsiirtojen tarvetta.
 
– Työ on parasta sosiaaliturvaa. Ansiotuloveron kevennykset nostavat ihmisten käteen jäävää tuloa, kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve muistuttaa.
 
Moni puolue aikoo vielä tarkentaa verokantojaan. Äänestäjän kannattaa olla tarkkana, sillä piru piilee yksityiskohdissa.
 
Esimerkiksi RKP ilmoitti Lännen Medialle tukevansa alempia tuloluokkia ajamalla korotusta perus- ja tulonhankkimisvähennyksiin.
 
Vaaliohjelmassa puolue sanoo kuitenkin haluavansa keventää verotusta suurituloisimmilta.
 
Äänestäjän olisi olennaista tietää kummasta puolue pitää kiinni, jos veronkevennyksiin ei ole varaa tulohaitarin molemmissa päissä.

Asiasanat