Uutiset

Verokevennys ei ole taikatemppu

Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan ruuan arvonlisävero ei selitä eri maiden elintarvikkeiden hintaeroja. Keskuksen tutkimuspäällikkö Ville Aalto-Setälä ampuu myös alas käsityksen, että suomalaisen ruuan 17 prosentin arvonlisäveron lasku hyödyttäisi kuluttajaa. Aalto-Setälä näkee tuottajien ja kaupan kaappaavan jo viidessä vuodessa veroeurot itselleen.

Kuluttajatutkimuskeskus on tehnyt tutkimuksineen tuiki tarpeellista työtä. On sinänsä jo tervetullutta, että ruuan arvonlisäveron laskuun suhtaudutaan kriittisesti. Aivan liian useissa puheenvuoroissa veroratkaisu esitellään taikatemppuna, joka suosii ruokakassinsa hintaa purnaavaa suomalaista kuluttajaa.

Suomessa on Euroopan kuudenneksi kallein ruoka, todistaa EU:n!hintavertailu, joka tosin kertoo jo vuoden takaisesta tilanteesta. Tiedosta on paikallaan olla huolissaan. Kun katseet kohdistuvat ruuan 17 prosentin arvonlisäveroon on syytä huomata, että Euroopan kolmanneksi kalleimmat elintarvikkeet ovat Irlannissa, vaikka siellä ruuan arvonlisävero on nolla. Tilasto paljastaa myös sen tosiasian, että ruoka on kallista kaikissa korkean elintason maissa. EU:n hintavertailussa ruoka on halvinta Bulgariassa.

Kuluttajatutkimuskeskuksen Aalto-Setälän mukaan suomalaisen ruuan hintaa nostavat muun muassa työvoimakustannukset ja maan koko. Syyt ovat järkeenkäypiä. Työ on Suomessa tunnetusti kallista, joten toki seikan täytyy näkyä ruuankin hinnassa. Ja pienessä maassa on pienen maan markkinat! Suurissa maissa kova kilpailu laskee kuluttajahintoja. Suomessa on yksinkertaisesti liian vähän väkeä. Kaiken lisäksi Suomi on suuri maa: kuljetuskustannukset siirtyvät vääjäämättä ruuan ostajien maksettavaksi.

Keskustelu ruuan arvonlisäveron laskusta ei suinkaan pääty Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimukseen. Verotuksen kevennystä vaatii tästä eteenpäinkin laaja rintama, jossa ovat edustettuna elintarviketeollisuus työntekijäjärjestöineen, tuottajat sekä puolueista ennen muuta keskusta. Paine verotuksen laskua kohtaan saattaa olla jopa kasvussa. Vaatimuksille ei pitäisi noin vain antaa periksi. Päivänselvää on yksin se, että ruuan arvonlisäveron kevennys kutistaisi varaa laskea palkansaajien verotusta.

Ruuan hinnan laskemiseksi on tehtävä edelleen johdonmukaisesti työtä. Ennen muuta Suomen pitäisi keksiä keinoja kilpailun kiihdyttämiseksi. Suomen avautuminen eurooppalaiselle kilpailulle on palvellut erinomaisesti kuluttajien etua: tiukkeneva kilpailu ravisteli hereille kotimaiset kauppaketjut.

Kallis ruoka on Suomessa arkipäivään kuuluva hokema, jota tutkimustiedotkin tukevat. Kokonaan oma alueensa olisi pohtia, miten paljon ruuan pitäisi lopulta maksaa suomalaisessa kaupassa. Ruuallakin on aina hintansa. Kovimmilla ruokaketjussa ovat tätä nykyä maataloustuottajat. Kauppa ottaa aina omansa ja kuluttajakin pystyy vaikuttamaan ruokakassinsa hintaan mahdollisimman halpoja tuotteita valitsemalla.

On sinänsä jo tervetullutta, että ruuan arvonlisäveron laskuun suhtaudutaan kriittisesti.

Päivän lehti

1.4.2020