Uutiset

Veromuutoksen vaikutukset auki

Hallituksen esittämään vihreään verouudistukseen tehtiin muutoksia. Muun muassa maakaasun verotus nousee portaittain, kun ensimmäisessä esityksessä vero olisi noussut heti viisinkertaiseksi nykyisestä.

Keskustelu veron vaikutuksista jatkuu kuitenkin kiivaana. Opposition mielestä nyt mennään tasaveron suuntaan. Mennään toki, mutta kompensaatio tulonsiirtojen ja pienten eläkkeiden varassa eläville turvaa sen, etteivät energiaverot vie enempää kuin tulonsiirrot tuovat.

Verotuksen vaikutuksesta eri tulonsaajaryhmiin ja teollisuuteen voidaan vääntää kättä ikuisesti. Peruslähtökohta on kuitenkin oikea. Energiaverot ohjaavat vääjäämättä kulutusta vähemmän luontoa rasittaviin ratkaisuihin sekä energian säästämiseen.

Kun esimerkiksi kotitalouksien sähkölasku kasvaa, kiinnitetään säästömahdollisuuksiin paljon aikaisempaa enemmän huomiota. Suora sähkölämmitys korvataan ilmalämpöpumpuilla, huoneiden lämpötiloja lasketaan, talon eristyksiä parannetaan, vanhat muurit otetaan uudelleen käyttöön, takoista tehdään varaavia jne.

Seurauksena voi olla se, ettei kotitalouksien energialasku kasvakaan.

Välillisissä veroissa, kuten energiaverotuksessa, on se hyvä puoli, että kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa verotukseensa. Tuloverossa ei tätä mahdollisuutta ole.

Vero on sama, lämmittääkö perhe asuntoaan itse metsästä haetuilla puilla vai sähköllä.

Verotuksen muuttamisessa esimerkiksi ympäristö- ja energiaverojen suuntaan pitäisi käyttää aina reilua siirtymäaikaa, jotta kiinteistöjen omistajat, teollisuus ja energiayhtiöt pystyisivät valmistautumaan muutoksiin.

Hallituksen energiaveropaketti on esimerkki siitä, miten asioita ei tule hoitaa. Esitys lanseerattiin heppoisin taustaselvityksin, asiantuntijoita kuultiin liian vähän, eikä kriittisiin kohtiin paneuduttu riittävästi.

Näin sinänsä ihan oikeansuuntainen ratkaisu jätti turhan paljon aseita kriitikkojen ja poliittisen opposition käsiin.

Myös energiaintensiivisen teollisuutemme murheita olisi pitänyt kuunnella herkällä korvalla. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että esimerkiksi metsä- ja raskasta metalliteollisuuttamme rasitetaan kohtuuttomasti lisäveroilla.

Metsäteollisuuden elpymisestä huolimatta paperi- ja sellutehtailla kärsitään heikosta kannattavuudesta. Kapasiteettia on karsittu jo nyt niin paljon, että metsissämme kasvaa reilusti enemmän puuta kuin sieltä korjataan teollisuuden käyttöön.

Oppositio on moittinut hallitusta, että se sysää muun muassa omakotiasujat työnantajilta poistetun kela-maksun maksajiksi. Maksun poisto toi 700 miljoonan loven valtion kukkaroon.

Näin ei välttämättä käy, jos veron päämäärät toteutuvat eli kansalaiset ryhtyvät energiapiheiksi ja teollisuus käyttää energiaa entistä tehokkaammin.

Luonto säästyy, mutta valtion velkataakka kasvaa.