Uutiset

Veropolitiikan kattava linja kateissa

Kuntien ensi vuoden talousarvioehdotukset ovat valmistuneet. Ne ovat vielä pääosin valtuustojen sinettejä vailla. Niiden yhteinen nimittäjä on talouden kireys, mikä näkyy velanoton kasvuna, investointien jäädyttämisinä, veroprosentin nostoina ja monien uudistusten lykkäämisinä.

Peräti 136 kuntaa nostaa ensi vuodeksi veroprosenttiaan, joka on maassa keskimäärin 18,3 prosenttia. Kanta-Häme edustaa juuri maan keskiarvoa. Maakunnassa seitsemän kuntaa verottaa asukkaitaan ensi vuonna päättyvää vuotta ankarammin.

Kuntaliitto ennustaa ensi vuodesta vaikeata, mutta tilanne on parantumassa seuraavina vuosina. Kunnat ovat saamassa valtiolta 400 miljoonaa euroa lisärahaa takavuosien virheellisten laskelmien takia. Se ei toki kaikkien taseita pelasta, mutta auttaa eteenpäin. Työllisyys on hiljalleen kohenemassa, mutta toisaalla kansakunnan ikääntyminen tuo lisäkuluja.

Viikon vanha, kaksi ja puolivuotinen tulosopimus, mikäli se liitoissa hyväksytään, luo myös kuntatalouteen jäntevyyttä, joskin se lisää myös kuntien henkilöstömenoja. Tulosovun oheen hallituksen lupaamat verokevennykset tehdään totuttuun tapaan ansiotulovähennyksenä, joka vähentää kuntien verotuloja. Noin 120 miljoonan euron menetys on tarkoitus korvata täysimääräisenä sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitettuna valtionosuuden lisäyksenä.

Kuntien talousahdinkoa helpottavat jossain määrin matalat korot. Ne helpottavat investointien rahoitusta, mutta velat on joskus maksettava takaisin. Käyttömenojen kattaminen lainarahalla on tuhon tie, investointien rahoitukseen sen käyttö on perusteltua.

Vaikka hallituksen veropakettia on pääsääntöisesti tervehditty myönteisenä askeleena, tasavallasta puuttuu laaja-alainen ja kattava veropolitiikka. Valtio keventää verotusta, mutta tästä veronmaksajalle tulossa olevan hyödyn keräävät kunnat, jotka vastaavasti kiristävät verotusta. Toisaalta kunnallisen itsehallinnon peruspilarina on verotusoikeus, eikä valtio voi sanella niiden ratkaisuja. Kunnat eivät kiristä verotustaan kiusallaan, jokaiselle eurolle on varmasti osoite tiedossa.

Talousarvioitaan julkaisseet kunnat ovat yksituumaisesti osoittaneet lisääntyvien menojensa johtuvan erikoisairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten noususta. Sairaanhoito maksaa ensi vuonna kymmenkunta prosenttia enemmän kuin tänä vuonna ja sosiaalimenot nousevat vain hieman vähemmän. Ne ovat sivistystoimen ohella suurimmat lakisääteiset menot eli muille kunnallisille palveluille ei kasvunvaraa juuri jää.

Tiukan talouden oloissakin kunnat pystyvät kuitenkin ylläpitämään nykyisen palvelutasonsa. Väitteet erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuneista leikkauksista ovat perusteettomia.

Hämeenlinnassa ensi vuosi on mittavien investointien aikaa. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta jarru ei ole päällä, vilkas rakentaminen on merkki vireydestä ja tulevaisuudenuskosta. Päätöksiä siivittää se, että kaupungilla on velkojen vastapainoksi pulskat rahastot. Kaupungin taloustilanne vaatii kuitenkin tiukkoja ohjaksia, uuden valtuuston on otettava budjettikuri tosissaan.

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic