Uutiset

Veropolitiikassa jo pää auki

Yle kysyi kansalta ja kansa vastasi. Suomalaiset paikkaavat valtiontalouden tulojen ja menojen suuren mustan aukon alkoholin, tupakan ja makeisten verotusta kiristämällä. Suomalaiset eivät halua nostaa palkkatulojen tai kulutuksen verotusta.

Puolueille kansan tahto kelpaa oikein mainiosti – vain kokoomus ilmoitti, että se vasta pohtii niin sanottujen paheverojen kohtaloa. Kokoomus tulee vain perässä, se tuskin ottaa itselleen paheveroissa jarrumiehen roolia.

Puolueille verokeskustelu on ollut lähinnä iskulauseilla pelaamista, eikä alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän raportin julkaisu puheita tarkentanut. Tämä olisi ollut toivottavaa, sillä tulevan vaalikauden veropolitiikka on koko kansaa koskettava asia.

Verolinjan pää on nyt paheverojen liputuksella sentään auki. Tästä voi lähteä: vaalien jälkeinen eduskunta kiristää tupakan, viinan ja makeisten – ehkä tulossa on peräti sokerivero – verotusta.

Suunnilleen yhtä mieltä puolueet ovat myös pääomatulojen veron nostamisesta 28 prosentista kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin.

Suuresta uuden ajan veropolitiikan läpimurrosta on kuitenkin aivan turha puhua. Paheveroihin tarrautuminen kertoo ennen muuta siitä, kuinka tukalaa jokaisen puolueen on rakentaa äänestäjän arvioitavaksi kestävää valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävää ohjelmaa.

Valtiontaloudessa tulojen ja menojen erotus lasketaan miljardeissa euroissa. Verolinjan avauksella on mahdollisuus koota ehkä 700 miljoonaa euroa – eikä välttämättä edes sitä.

Alkoholiveron kiristyksestä on puhuttu kuin automaatista, joka sylkee – kun veroa nostetaan – noin vain lisää rahaa valtion kassaan. Tällaista automaattia ei ole eikä sellaista ole rakennettavissa.

Jos alkoholin hintaa nostetaan liikaa, viinaa virtaa Suomeen entistä enemmän maan rajojen ulkopuolelta, muun muassa Virosta. Myös salakuljetus elpyisi. Näköpiirissä on myös tupakan pimeän kaupan elpyminen.

Poliitikkojen laskuissa on otettu vain nimeksi huomioon, että alkoholin kallistuessa osa suomalaista jättää pullonsa ostamatta tai ostaa aiempaa halvempia tuotteita.

Suomalaisessa viinan kulutuksessa pätee edelleen 80-20-sääntö: alkoholin suurkuluttajat, joita on noin 20 prosenttia, juovat noin 80 prosenttia kaupan olevasta alkoholista. Päihdeongelmaisten kulutukseen viinan kallistuminen ei vaikuta yhtään mitään.

Kun viina kallistuu, suurkuluttajien menot kasvavat. Tämä puolestaan johtaa kurjistumiseen, jonka estämiseksi yhteiskunnan on kanavoitava lisää rahaa alkoholin haittojen torjumiseksi.

Loppupäätelmä uhkaa olla peräti tyly: alkoholiveron korotus ei välttämättä kasvata valtion verotuloa lainkaan.

Makeis- tai sokeriveron markkinointi kansanterveyden mullistajana on liioittelua, sillä pelkästään makean syönnin vähentäminen ei esimerkiksi ylipaino-ongelmaa ratkaise.

Päivän lehti

29.5.2020