Uutiset

Verotulojen kasvuspurtti käänsi Hämeenlinnan talouden siedettäväksi

Maailmantalouden liikahdukset ovat nykyään niin nopeita, että kuntataloudella on hankaluuksia pysyä perässä. Viime vuonna verotulojen kasvu yllätti positiivisesti. Verotuloja kertyi loppujenlopuksi 14,4 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2009 ja noin 7 miljoonaa yli budjetoidun.

-Verotulokertymä alkoi kasvaa vasta kesän kynnyksellä. Alkuvuodesta näytti vielä todella huonolta, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén kertoo.

-Tällainen tempoilu vaatii johtamisjärjestelmältä paljon.

Toimintakulujen kasvu saatiin viime vuonna painetuksi alle kahden prosentin. Samaan aikaan toimintatuotot kuitenkin kääntyivät laskuun. Niinpä toimintakate eli nettomenot kasvoivat 4,5 prosenttia, joka on kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapio Vekan (kok.) mukaan liikaa.

Hämeenlinna ei joutunut lainaamaan niin paljon kuin talousarviossa ennakoitiin. Lainamäärä kuitenkin kasvoi 11,6 miljoonalla eurolla.

-Siitä tulee asukasta kohti 2 355 euroa, kun kuntien keskiarvo on 2 005 euroa asukasta kohti. Sen sijaan veroprosentti meillä on hieman alle keskiarvon, talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo laskee.

Kaupungin paljon puhutut sijoitukset ovat edelleen tallessa. Pääoma on nyt noin 83 miljoonaa euroa.

-Tuotto oli viime vuonna 7,8 prosenttia. Tuotoista tuloutettiin kassaan noin puolta veroprosenttia vastaava summa.

Alijäämät katettava

Viime vuoden alkupuolen kauhuskenaario oli, että alijäämää saattaa syntyä jopa lähemmäs 20 miljoonaa euroa.

Hyvän verotulokehityksen ansiosta alijäämää kertyi vajaat viisi miljoonaa.

-Kattamista riittää tuleville vuosille, sillä olemme käyttäneet kaikki aikaisempien vuosien ylijäämät, Uusitalo sanoo.

Kaupungilla on talouden tervehdyttämissuunnitelma vuoteen 2017 asti. Tuohon mennessä alijäämien pitäisi olla katettuina ja lainamäärän kääntynyt laskuun.

Kulukuri jatkuu edelleen tiukkana. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo muistuttaa, että huomiota on kiinnitettävä myös tulopohjan laajentamiseen.

-Elinkeinoyhtiö on onnistunut hyvin ja myös asukasmäärä jatkoi viime vuonna hallittua kasvuuaan.

Kyseenalainen säästö

Lomautukset olivat viime vuoden suuri kysymys Hämeenlinnassa.

Kaupungin työntekijät saivat valita kannustevapaiden tai lomautuksen väliltä. Ympärivuorokautiseen hoivaan lomautukset eivät ulottuneet.

Kannustevapaan otti 1 523 työntekijää ja 623 lomautettiin. Yhteensä näin säätyi 20 000 työpäivää. Tästä lasketaan kertyneen kahden miljoonan euron säästöt.

Viranhaltijat ja poliitikot kuitenkin kiistävät, että kaupungin töistä olisi mahdollisuus puristaa 20 000 työpäivää pois joka vuosi.

Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukon mielestä lomautuksista selviäminen vaati henkilöstöltä todella suurta venymistä. Tilaajajohtaja Jukka Lindbergin mukaan lomautukset ja kannustevapaat vietiin läpi osin kriisiorganisaatiolla.

Juha Isosuon mukaan ammattitaitoista henkilöstöä on kiittäminen siitä, että viime vuosi meni näin hyvin.

Poliitikoilla on pientä erimielisyyttä siitä, oliko lomautus lopulta onnistunut toimi vai ei.

Valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) arvioi, että päätös oli loppujen lopuksi virhe.

-Esimerkiksi perusterveydenhuollon lomautukset aiheuttivat painetta yhteispäivystykseen. Se näkyy kustannusten nousuna siellä. Säästöt jäävät kyseenalaisiksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sari Rautio taas pitää lomautuksia perusteltuna kertaratkaisuna tuohon taloudelliseen tilanteeseen. (HäSa)