Uutiset

Verrokkiryhmässä omaishoitaja saa hengähtää

Vuorokaudesta toiseen kotona läheistään hoitava väsyy hiljalleen huomaamatta itsekään uupumustaan.

– Moni ei edes tiedä olevansa omaishoitaja ja voivansa saada tukea työlleen. Kun päivät kuluvat neljän seinän sisällä eikä ihmisten ilmoille pääse, tietokaan ei kulje. Edes sairaalasta ei välttämättä saa neuvoja, kertoo miestään pari vuotta ilman omaishoidon tukea hoitanut Ilmi Lindholm
Riihimäen seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksestä.

Riihimäellä ei omaishoitajan enää tarvitse uupua yksinäisyyteen. Kaupungissa voi lähteä verrokkiryhmään, jossa omaishoitajat tapaavat toisiaan. Kerran kuussa kokoontuvia ryhmiä on syntynyt miesomaishoitajille ja aivohalvauspotilaiden omaishoitajille. Lisäksi kokoontuu keskusteluryhmä.

Rautatienpuiston päivätoimintakeskuksessa tapaavat kaikki omaishoitajayhdistyksen jäsenet samoin kerran kuussa.

Verrokki vetää Riihimäellä

Harvinaisen vilkkaalle omaishoitajien kokoontumiselle löytyy syy valtakunnallisesta Verrokki-projektista, johon Riihimäki pääsi kolme vuotta sitten mukaan viiden muun paikkakunnan lisäksi. Vertaisohjaajat omaishoitajien tukena -projektin käynnisti valtakunnallinen Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto.

– Omaishoitajat tarvitsevat kotiin annettavan taloudellisen tuen ja välineiden lisäksi myös henkistä tukea. He tarvitsevat samankaltaisten ongelmien parissa työskentelevien kokemuksia ja neuvoja. He tarvitsevat ennen kaikkea tuokiota kodin ja huolien ulottumattomissa, kertoo projektisihteeri Soili Juvonen Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta.

Riihimäellä projekti löysi otollisen maaperän ja teki näkyvää jälkeä. Vertaisohjaajiksi on koulutettu kymmenen henkeä, jotka ovat jo kooneet tai kokoamassa pienryhmiä eli verrokkiryhmiä omaishoitajista. Vaikka projekti päättyy, yhteistyö ja uusien ryhmien kokoaminen jatkuvat edelleen.

Omaishoitajien yhdistys on hakemassa Raha-automaattiyhdistykseltä tukea, jolla voidaan palkata Riihimäen seudun kunnissa omaishoidosta tietoa jakava koordinaattori.

Yhdessäolo keventää taakkaa

Omaa veljeään hoitava Urpo Kaivola oli yksi, jolla oli jo kokemusta toiminnasta.

– Terveyskeskuksen kokoama omaishoitajaryhmä kokoontui jo vuodesta 1997 lähtien. Sille pohjalle perustettiin vuonna 2001 oma yhdistys. Nyt projekti on vahvistanut toimintaa kouluttamalla vertaisohjaajia, kertoo Kaivola.

Kokoontumiset pienryhmiin tuulettavat omaishoitajien ajatuksia. Miesten ryhmää vetävä Kaivola kertoo miesten keilaavan, käyvän uimassa, tekevän patikkaretkiä luontoon ja harrastavan muutakin mukavaa. Yhteisten harrastusten lomassa on helpompi purkaa huoliaan tai kysyä neuvoa kaverilta.

Loppilainen Elis Väänänen on mukana miestenryhmässä, mutta kokoaa ryhmää myös kotikuntaan.

– Omaishoitajalla on liian usein ongelma saada tietoa. Meidän täytyy pystyä ohjaamaan uuteen tilanteeseen joutuneet tai pitkään ymmärtämättömänä omaistaan hoitaneet oikean asiantuntijan juttusille. Sairaalan sosiaalityöntekijän ja potilasasiamiehen pitäisi neuvoa kaikille kotiutettaville ja heidän omaisilleen toimintamallit ja etuudet, sanoo Väänänen.

Tiedon puute ja epätietoisuus yhteiskunnan myöntämistä tuista hämmentää potilasta kotona hoitavia. Moni epäilee, ettei täytä omaishoitajan kriteerejä. Yhtä usein epäillään, ettei omaishoidon tukipäätös ole myönteinen. Osa ei jaksa hakea omaishoidon tukea paperisodan vuoksi.

– Riihimäelläkään ei talousarvioon riitä kovin suurta summaa jaettavaksi omaishoitajille. Siitä huolimatta vuosittain lähes kaikille kriteerit täyttäville hakijoille tukea voidaan antaa. Viime vuonna tukea sai 120 omaishoitajaa.
Omaishoitajia on varmasti moninkertainen määrä hakijoihin nähden, arvelee sosiaalityöntekijä Seija Jokisalo Riihimäen perusturvakeskuksesta.

Verrokki-projektin suunnittelussa ja toteutuksessa ovat Riihimäellä olleet mukana kaupungin perusturvatoimen lisäksi terveyskeskus, seurakunta, omaishoitajayhdistys, Inkilänhovin palvelukeskus sekä SPR.

Päivän lehti

28.5.2020