Uutiset

Vertailu ei mittaa lainkaan laatua

Erot Suomen kuntien terveysmenoissa ovat hämmästyttävän suuria. Pieni varsinaissuomalainen Iniön saaristokunta selviää asukkaidensa terveydenhoidosta ja vanhustenhuollosta 45 prosenttia keskimääräistä pienemmällä rahasummalla. Kaikkein eniten kustannuksia kertyy Utsjoella, 42 prosenttia yli maan keskiarvon.

Hämeenlinnan seutu sijoittui Veronmaksajien keskusliiton Taloustaito-lehden terveyskuluvertailussa hyvin. Hämeenlinnan kaupungissa kulut ovat keskisuurten kaupunkien joukossa peräti alhaisimmat.

Terveydenhuollossa liikkuu paljon rahaa, tuhansia euroja asukasta kohti. Esimerkiksi Hämeenlinnassa sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ovat 1 445 euroa asukasta kohti. Summa kattaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä vanhusten laitoshoidon menot.

Kuntien sosiaali- ja terveyskulujen pinnallinen vertailu ei avaa koko todellisuutta. Luvut eivät sinällään paljasta palvelujen laatua ja saatavuutta.

Väestön ikärakenne ja sairastavuus vaihtelevat melkoisesti. Merkitystä kustannuksiin on myös palvelujen tuottamistavalla, asukastiheydellä ja välimatkoilla.

Se, että vertailussa sijoittuu kastiin, jossa kustannukset ovat alhaiset, saattaa kieliä palvelujen heikosta saatavuudesta tai puutteista niiden laadusta.

Mutta aivan yhtä hyvin se voi kertoa hoitoketjun toimivuudesta, eri viranomaisten, sairaaloiden, vanhainkotien ja kotipalvelun hyvästä yhteistyöstä.

Terveyskulut ovat vuosi vuodelta kasvava menoerä. Joissakin kunnissa asia on tiedossa ja siihen on varauduttu. Hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä kuntalaisten tarpeisiin kyetään vastaamaan tehokkaasti, mutta niin, että palveluja on tarjolla silloin, kun niitä tarvitaan. Yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken korostuu erityisesti vanhusten hoidossa.

Rahaa säästyy paljon, kun potilasta hoidetaan paikassa, joka sopii hänen kulloiseenkin elämäntilanteeseensa. Valitettavan usein vanhusta, jonka paikka olisi vanhainkodissa makuutetaan keskussairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tilanteeseen sopimaton hoitopaikka tuo ylimääräisiä kustannuksia, joita syntyy vain siksi, ettei hoitoketju toimi.

Kansalaisten ikääntymisen ohella terveysmenoja kohottavat kallis ja nopeasti uusiutuva hoitoteknologia. Sairaaloiden ja poliklinikoiden laitteet ovat erittäin kalliita. Myös uudet ja entistä tehokkaammat lääkkeet maksavat vuosi vuodelta enemmän, vaikka rinnakkaislääkkeet vähentävätkin kustannuksia. Tästä huolimatta sairaaloiden ja hoitolaitosten lääkekustannukset kohoavat joka vuosi, vaikka kilpailuttamalla yritetään niitä hillitä.

Suomalaisen yhteiskunnan, niin valtion kuin kuntienkin on jatkettava terveydenhuollon tehostamista kaikilla toiminnan tasoilla. Monessa kunnassa työ on jo alkanut ja tulokset ovat hahmottumassa.

Sivistysvaltiolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hoitaa sairaansa ja vanhuksensa parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken korostuu erityisesti vanhusten hoidossa.

Päivän lehti

27.5.2020