Uutiset

Veteraanit pelastivat ja rakensivat Suomen

Suomi viettää tänään kansallista veteraanipäivää ja tänä vuonna Hämeenlinnalla on merkittävä rooli. Kaupungissa järjestetään veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla.

Sodista on kulunut jo yli kuusi vuosikymmentä. Sotasukupolven harmaantuneet rivit harvenevat päivä päivältä. Joukossamme elää edelleen noin 95 000 sotaveteraania. Heidän keski-ikänsä on kunnioitettavat 84 vuotta. Nuorimmatkin rintamilla taistelleet ovat jo kahdeksissakymmennissä.

Kun aseet rintamilla vaikenivat, Suomi eli rauhan ensimmäiset vuodet hyvin epävarmoissa ja aineellisesti kurjissa oloissa. Sotavuodet olivat pirstoneet satojentuhansien suomalaisten elämän. Kaatuneiden omaiset surivat läheisiään, invalidit opettelivat elämää pysyvästi vammaisina.

Siirtoväki etsi sijaansa uusissa oloissa ja talouselämä aloitti vaivalloisen taipaleen kohti parempia aikoja lähestulkoon raunioista. Suomi rakennettiin melkein kokonaan uudestaan.

Ne tuotantovälineet, koneet ja laitteet, mitkä olivat sodassa säästyneet, olivat auttamattoman vanhanaikaisia ja loppuun kuluneita, poikkeuksetta uusimisen tarpeessa.

Suomalainen jälleenrakennustyö on ihme verrataanpa sitä minkä tahansa sodissa taistelleiden maiden henkiseen ja aineelliseen elpymiseen.

Rintamilta kotiutetut sotilaat kävivät rauhan töihin hyvin päättäväisinä. Jo muutamassa vuodessa maa saavutti elintarvikeomavaraisuuden. Keskeisten peruselintarvikkeiden ja kulutustavaroiden säännöstely voitiin purkaa verraten nopeasti.

Jälleenrakennuksen vuosina sotasukupolvi keskittyi hyvinvoinnin perustan rakentamiseen. Miehet ja naiset eivät muistelleet kokemiaan kauheuksia, vaan keskittyivät työhön. Jokaisen panos oli tärkeä, yhteinen huoli huomisesta meni oman edun edelle.

Muualta Euroopasta kopiodut vasemmistoradikalismin vuodet olivat sotien veteraaneille henkisesti raskasta aikaa. Heitä syyllistettiin melko suoraan sotapolitiikasta ja sen seurauksista. Kansallisen itsenäisyyden puolustajia ei arvostettu, vaan heitä ivattiin ja heidän uhrauksiaan vähäteltiin.

Tänään sotiemme veteraanit, jo iäkkäät miehet ja naiset, viettävät elämänsä ehtoopuolta arvostettuina kunniakansalaisina. Heitä nuoremmat sukupolvet ovat tunnustaneet kunniavelkansa ja kiihtyvällä tahdilla vähenevän joukon aineelliset tarpeet on hoidettu. Valtio, kunnat, lukuisat yhteisöt ja tavalliset kansalaiset ovat talkoissa mukana ja osoittavat myös sillä tavalla arkipäivän isänmaallisuuttaan.

Enää vuosiin kysymys ei ole ollut rahasta. Veteraanipolven vanhuudenturva rasittaa vauraan maan kansantaloutta olemattoman vähän.

Myös kansalaisten asenteet ovat viime vuosíkymmeninä kohentuneet veteraaneille myönteiksi. Ehkäpä tapahtumat lähialueillamme kirkastivat viimeisillekin epäilijöille sotasukupolven työn merkityksen.

Toinen maailmansota päättyi meillä yli 60 vuotta sitten, eteläisissä naapureissamme jälleenrakennus alkoi vasta 1990-luvulla.

Päivän lehti

9.4.2020