Uutiset

Veteraanit vastustavat tukien leikkaamista

-Ministeri Paula Risikon (kok.) lupaukset lisärahasta kuntoutukseen ovat kovia, tuumivat kantahämäläiset veteraanit Annikki Iloranta, Pekka Hemilä ja Tenho Temonen.

Ministeri nimittäin näytti vihreää valoa sotaveteraaneille heidän vaatiessaan lisää rahaa kuntoutukseen.

Risikon lupaukset sotivat ministeriön ensi vuoden budjettiin kaavailemia kuntoutusmäärärahojen supistuksia vastaan. Kuuden miljoonan leikkaus tukiin supistaisi ja vaikeuttaisi monen kuntoutukseen pääsyä, rahat loppuivat viime vuonnakin kesken.

-Jossain on unohdettu, että avuntarve kasvaa, kun väki vanhenee, veteraanit pohtivat. Varsinkin yksin asuvalle on tärkeää päästä välillä pois kotoa ja täysihoitoon.

Viime vuonna Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiriin kuuluvista, tukea hakeneista veteraaneista kaksikymmentä jäi ilman tukea. Osa laitoskuntoutujista jäi hinnaltaan edullisempaan avokuntoutukseen.

-Tavoitteesta, joka mahdollistaisi jokaiselle veteraanille kuntoutusjakson kerran vuodessa, on jouduttu venymään, myöntää Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Pertti von Hertzen.

Veteraaneista osa ei kuntoutukseen edes hakeudu. Syystä tai toisesta kuntoutukseen hakeutumattomien listalla Hämeenlinna on kärkipäässä. Hertzen arvelee, että kyse ei ole haluttomuudesta, pikemminkin monella vastaan tulee korkea ikä.

Laitoskuntoutuksessa veteraanin päivälle hintaa tulee 1700, ja avokuntoutuksessa noin tuhat euroa.

Hämeenlinna petraa

Sosiaali- ja terveysministeri Risikon viime vuonna kuntiin myöntämästä kertaluonteisesta 2,3 miljoonan lisämäärärahasta Hämeenlinna sai reilut 30 000 euroa. Raha oli tarkoitettu tukemaan veteraanien kotona asumista.

Kaupunki tukee veteraaneja lähinnä yhdistysten kautta. Veteraaneille maksuttomia ovat käynnit uimahallissa, samoin matkustaminen paikallisliikenteessä ja pysäköinti.

Näistä vastaantuloista ei Annikki Ilorannan mukaan ole paljon iloa ydinkeskustaa kauempana asuville, kun joukkoliikennekään ei ulotu kaikille.

Pekka Hemilä laskee kolmen viime vuoden aikana päässeensä kuntoutukseen kerran yhdessä puolisonsa kanssa ja käyttäneensä kaksi bussilippua.

Kuntoutusjakso Hemilällä olisi kymmenen päivän sijaan ollut kahden viikon mittainen, mikäli hän olisi osallistunut sille yksinään. Vaimon mukana olon hän kuitenkin koki välttämättömäksi: ”Alamme olla toinen toisemme huoltajia.”

Tenho Temoselle kuntoutus on osunut noin puolentoista vuoden välein. Sen sijaan Annikki Ilorannalle ei kuntoutusvuoroa ole tullut kahteen vuoteen.

Tällä tietämällä ns. Risikon raha tulee kaupungin käyttöön myös ensi vuonna ja se osoitetaan entistä tehokkaammin tukemaan kotona asumista. Hakumenettelystä tehdään selkeä ja siitä ilmoitetaan erikseen.

Jo pitkään veteraanikuntoutus on ollut toimintakyvyn ylläpitämistä. Kohderyhmä on ikääntynyttä, vuosien 1939-1945 sodissa palvelleita miehiä ja naisia sekä heidän puolisoitaan.

Veteraaneja on jäljellä noin 47 000, heistä kuntoutukseen oikeutettuja vajaat 40 000. Veteraanien keski-ikä on 88 vuotta. (HäSa)