Uutiset

Vetoomus kaatamassa kansanäänestystä

Laajapohjaiseksi itseään luonnehtiva kansanäänestysliike vaatii Suomessa kansanäänestystä EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Yhteenliittymä, jossa on mukana muun muassa vihreiden ja vasemmistoliiton johtohenkilöitä, jätti eduskunnalle vaatimuksensa tueksi 50 000 nimen vetoomuksen. Sen allekirjoittajien mielestä perustuslaillisesta sopimuksesta on järjestettävä kansanäänestys.

Eduskunnan on nyt pakko viileästi arvioida, mikä painoarvo 50 000 nimen vetoomukselle pitäisi antaa. Onko allekirjoittajia peräti niin paljon, että kansaa on äänestyksellä kuultava Suomen määritellessä kantaansa EU:n perustuslailliseen sopimukseen?

Suomessa on noin 4,2 miljoonaa äänioikeutettua. Suomalaisista äänioikeutetuista noin 1,2 prosenttia tukee laajapohjaisen kansanäänestysliikkeen esitystä. Asian voi sanoa myös toisin: sadasta suomalaisesta suunnilleen yksi on allekirjoittanut kansanäänestysadressin.

Lukua 50 000 voi verrata myös viime eduskuntavaalien tuloksiin. Kansanäänestykselle nyt liputtavista puolueista vasemmistoliitto keräsi yli 270 000 ja Vihreä liitto yli 220 000 ääntä.

Jos kansanäänestys pitää kansalaisliikkeen mielestä järjestää, miksi vain pieni osa vasemmistoliittolaisista ja vihreistä on allekirjoittanut vetoomuksen? Kansanäänestystä vaativat ryhtyivät puuhaamaan vetoomusta jo viime kesänä ja sen on voinut allekirjoittaa myös netissä.

Jos tosiasiat laskee asianmukaisesti yhteen, 50 000 allekirjoittajan vetoomus todistaa vallan muuta kuin mitä kansanäänestysliike väittää. Monen järjestön yhteenliittymä epäonnistui tehtävässään. Liikkeen ansioksi voi toki laskea sen, että se ravisteli suomalaisia käymään keskustelua sekä EU:sta että varsinkin perustuslaillisesta sopimuksesta.

Ajatus kansanäänestyksestä on tosiasiassa haudattu jo ajat sitten. Eduskunnan asia on päättää, onko Suomen järkevää ja viisasta ratifioida perustuslaillinen sopimus vai painaa jarrua tasavallan presidentti Tarja Halosen toivetta noudattaen.

Presidentin kantaa voi ymmärtää, mutta väärässä eivät ole myöskään ratifioinnille liputtavat. Halonen katsoo, ettei Suomi voi painostaa suuria EU-maita, kuten Ranskaa, siirtymään perustuslakia tukevaan rintamaan. On kuitenkin myös selvää, että perustuslain vahva tukeminen ajaa nurkkaan asiakirjan vastustajia.

Kuka lukee tosiasioita oikein? Koko suomalainen keskustelu on lähinnä akateemista tuuleen huutamista. Jos Suomi kerran tukee perustuslakia, miksi eduskunta ei lakia voisi ratifioida ja ilmaista näin asiaan kantaansa?

Turha suomalaisten on kuitenkin kuvitella, että pienillä EU-mailla olisi käsissään perustuslaillisen sopimuksen kohtalon ratkaisevat avaimet. Kun lasketaan todennäköisyyksiä vaikuttaa siltä, että yksinomaan Ranskan kansanäänestyksen tuloksen takia lakia on pakko rukata.

Päivän lehti

24.5.2020