Uutiset

Vientiteollisuuden lakko kova pettymys

Teknologiateollisuuden lakko on kova pettymys hallitukselle ja työmarkkinajohtajille. Teknologiateollisuus on arvioinut kahden viikon lakon suorien vaikutusten olevan 1,2 miljardia euroa lakkoyrityksiin ja niiden alihankkijoihin – välilliset vaikutukset muun muassa jatkojalostajiin ja asiakasmenetyksinä ovat paljon suuremmat, jos työtaistelu jatkuu.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja työministeri Lauri Ihalainen (sd) ovat vedonneet osapuoliin, jotta pattitilanteesta päästäisiin eteenpäin.

Ihalainen toivoo, että osapuolet jatkaisivat neuvotteluja ja pyrkisivät ratkaisuun jo viikonloppuna.

-Tilanne tietysti vaikeutuu ja mutkistuu, jos lakko pitkittyy, Ihalainen sanoo.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korostavat, ettei lakko ole vielä kaatanut raamisopimusta. Lylyn mukaan nyt on viisi viikkoa aikaa katsoa, miten kattava sopimuksesta on tulossa.

Kataisen mukaan raamisopimus voi pysyä pystyssä, jos sopu teknologiateollisuuden neuvotteluissa löytyy lähipäivinä. Katainen on enemmän huolissaan työpaikoista ja talouskasvusta kuin raamisopimuksesta.

Metalli ja Pro ovat ilmoittaneet kahden viikon lakosta, joka alkoi perjantaiaamuna. Lakko laajenee kahden viikon kuluttua uusiin yrityksiin. Liittojen kenttäväki jakaa lausuntoja, joissa vakuutetaan heidän olevan valmiita pitkäänkin lakkoon.

Välillisiä kuluja?on jo syntynyt

Teknologiateollisuus on arvioinut kahden viikon lakon suorien vaikutusten olevan 1,2 miljardia euroa lakkoyrityksiin ja niiden alihankkijoihin. Välilliset vaikutukset muun muassa jatkojalostajiin ja asiakasmenetyksinä ovat paljon suuremmat, jos työtaistelu jatkuu.

Konecranes ilmoitti tulosvaroituksessaan siirtävänsä toimituksia ulkomaille. Siitä aiheutuu yhtiölle kustannuksia.

-Kustannukset ovat tuotannon menetyksinä nopeasti miljoonia euroja. Välillisiä kustannuksia syntyy jo nyt, kun maine menee, Konecranesin varatoimitusjohtaja ja Laitteet-liiketoimintaryhmän johtaja Mikko Uhari sanoo.

Uhari kertoo tavanneensa torstaina Lähi-idässä liikekumppaneita. Hänen piti kertoa heille mahdollisesta lakosta.

-Tuli hassu tunne, kun kulmat nousivat. ”Ai teillä sellaista”.

Sacotecin toimitusjohtaja Antti Zitting arvioi sovintoesityksen kaatumisen osoittavan, etteivät raamisopimuksen pehmeät asiat olleetkaan tärkeitä. Asiat eivät ole tasapainossa, jos poimitaan vain rusinat ilman vastuuta.

Zitting on Teknologiateollisuuden hallituksen jäsen. Lakko ei koske vielä suoraan Sacotecia, mutta Zitting kertoo useiden asiakkaiden kuuluvan lakon piiriin.

-Jos meiltä ei ole asiakkaille kahteen viikkoon toimituksia, seisookin meidänkin tuotantomme kaksi viikkoa. Palkanmaksu jossakin vaiheessa loppuu.

Zitting sanoo, että hän säälii yrityksiä, yrittäjiä ja työntekijöitä. Hän ei usko, että lakolla on voittajia.

GS-Hydro Groupin toimitusjohtaja Pekka Frantti on niin ikään Teknologiateollisuuden hallituksen jäsen. GS-Hydro ei kuulu lakon piiriin, mutta Franttin mukaan ylityökielto kiusaa varsinkin suunnittelutyötä.

-Meille on nyt paljon mahdollisia kauppoja. Niitä ei olisi varaa missata.

Tappioista ei?haluta vielä puhua

Eräiden yritysten johtajat esittävät erittäin varovaisia arvioita lakosta ja sen vaikutuksista. Julkisesti ei haluta kertoa tappioista eikä asiakasmenetyksistä.

-On liian aikaista arvioida ja spekuloida, mitkä ovat lakon menetykset. Katsotaan ensi viikolla, Patrian puolesta vastaa viestintäjohtaja Birgitta Salonen.

Lakko koskee Patrian yksikköjä neljällä paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Sastamalassa, Nokian Linnavuoressa ja Jämsän Hallissa. Salonen kertoo, että lakko on pysäyttänyt niissä tuotannon kokonaan.

-Kukaan ei toivonut tällaista. On aikaista arvioida mitään.

Metallin ja Pron lakko pysäytti myös Rautaruukin tehtaat Hämeenlinnassa ja terästoimitukset. Yhtiö julkaisi tiedotteen, jossa pahoiteltiin lakon mahdollisia viivästyksiä asiakkaille. (HäSa)