Uutiset

Vieraankin joulu on hyvä joulu

Kaupan joulumyynti on jäämässä tavoitteestaan, Kaupan keskusliitto tiedotti muutama päivä ennen joulua.

Joku saattoi moisesta uutisesta vähän hämmästyä. Millaiset ollenkaan ovat voineet ollakaan ne myyntiodotukset, joita kansan tämänvuotinen ostohurjastelu ei ole kyennyt täyttämään?

Ihmisillä on käytössään rahaa enemmän kuin koskaan ja kaikesta päätellen myös halua käyttää sitä. Mahdollisuuksia rahan kylvämiseen on tarjolla yllin kyllin: Helsingin ja Tampereen väli on väärällään kauppakeskuksia, joista uusin ja suurin vasta avattiin Lempäälään, ja uusia ja entisten laajennuksia suunnitellaan täyttä päätä.

Maan talouskasvu on tänä vuonna ollut vielä odotettuakin rivakampaa, ja työttömyyskin on tilastojen mukaan painunut ennätysalhaiselle tasolle.

Kaiken kaikkiaan joulu näyttää nyt kaupallisemmalta kuin kenties koskaan aikaisemmin. Kaupan keskusliiton mielestä ei siis kuitenkaan vielä aivan riittävän kaupalliselta.

Joulun perinteisiin on tunnetusti aina kuulunut myös kulutusjoulun äänekäs paheksuminen. Ehkä suomalaiseen tyyliin – jos nyt ei suorastaan kansanluonteeseen – kuuluu tuomita sellaiset joulunvieton tavat, jotka ovat vähän toisenlaisia kuin omat. Väärin vietettyjä jouluja on meillä moitittu aikojen alusta lähtien.

Jotakin perin suomalaiskansallista on siinäkin, että hyvinä aikoina meillä haikaillaan ”perinteisen”, toisin sanoen nykyistä köyhemmän joulun perään, lama-aikoina taas kaivataan lihavampia jouluja.

Joulu on kuitenkin aina väistämättä samannäköinen kuin sitä edeltänyt vuosi. Tällä kertaa aineellinen hyvinvointi näkyy varsinkin eteläisessä Suomessa kaikkialla ja tuntuu siis myös joulunvietossa. Eikä siinä mitään häpeämistä ole, saati, että joulun aineelliseen puoleen runsaasti rahaa käyttäviä ihmisiä pitäisi siitä hyvästä syyllistää. Huonosti on jouluevankeliumi luettu, jos siitä ei ole löytynyt erilaisuuden ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden sanomaa.

Myös kirkot ovat taas täyttyneet joulun alla. Joulukirkkoon ja sitä ennen kauneimpia joululauluja laulamaan kokoontuu joka vuosi suuri määrä sellaisiakin suomalaisia, joille seurakunta, ehkä koko uskontokin, on muutoin vieras tai yhdentekevä asia. Joulu herättää kuitenkin monissa kaipuun saada jonkinlainen yhteys oman kulttuuriperinnön henkiseen ytimeen, joka ei ole ostettavissa.

Se ei ole myöskään vaihdettavissa. Suomalaisella joululla on juuret kristinuskossa. Maahanmuuttajien myötä kulttuurien ja uskontojen kirjo Suomessa kuitenkin kasvaa kaiken aikaa, ja joulunvieton erilaiset tavat nousevat yhä näkyvämmin esille.

Oman kulttuuriperintömme vahvuus punnitaan siinä, miten tulemme toimeen tämän väistämättä edessä olevan kehityksen kanssa.

Ehkä juuri suvaitsevaisuus, toisten ymmärtäminen, on se joulun ydinsanoma, jota me suomalaisetkin tulevaisuudessa entistäkin hartaammin saamme opiskella. Myös vieraan joulu voi olla hyvä, oikea joulu.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic