Kolumnit Uutiset

Vieraskolumni: Kehitysyhteistyön säästöt maksavat paljon – meille

Olisi helppoa liittyä paheksujien rintamaan, jotka naama nutturalla halveksivat Forssan rasisteja. Törkeyksiä ei voikaan hyväksyä, mutta taustalla vaikuttavia syitä kannattaisi ymmärtää.

Yksi taustojen valottajista on digitalisaation tutkija Erik Brynjolfsson. Hänen mukaansa työläiset ja keskiluokka ovat turhautuneet, koska he eivät hyödy talouskasvusta (HS 28.8.2016). Yhdysvaltalaisen professorin mukaan päätöksenteko on lukossa.

Kuvio kuulostaa tutulta: vauraus keskittyy jo ennestään hyväosaisille ja kehityksestä syrjään jääneet syyttävät ongelmistaan maahanmuuttajia, vapaakauppaa tai esimerkiksi halpatyömaita. Kiukku ja katkeroituminen purskahtavat muukalaisvihaksi, poltetuiksi autoiksi ja pahoinpitelyiksi.

Taustalta löytyy talouspolitiikan ongelmia, työllisyyden ja tuottavuuden pulmia. Vääriä päätöksiä, huonoja suhdanteita ja epäonnistunutta politiikkaa.

Suomi on hakenut ratkaisua kiristämällä pakolaisten turvapaikan saamisen ehtoja. Ajatuksena on, että kun yhä harvempi saa jäädä, yhä harvempi yrittäisi myös tulla.

Samaan aikaan turvapaikkapolitiikan kiristämisen kanssa Suomi vähentää ronskisti kehitysyhteistyötä. Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja vuosittain noin 400 miljoonalla eurolla tästä vuodesta alkaen. 

Yhtälö on kummallinen, koska kehitysyhteistyö pyrkii nimenomaan siihen, että maailman köyhimmillä olisi mahdollisuus elää kotiseuduillaan. Tavoitteena on kitkeä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja vähentää painetta pakolaisuuteen ahdingossa olevien kansojen juurilla. 

Kehitysyhteistyöstä säästäminen on virhe, joka voi käydä kalliiksi. Enteitä kantautuu esimerkiksi itäisestä Afrikasta.

Kenia on päättänyt sulkea kaikki pakolaisleirinsä tämän vuoden loppuun mennessä. Kenian varapresidentin William Ruton mukaan pakolaisleirit ovat turvallisuusuhka. Väitetään, että esimerkiksi Dadaabin pakolaisleiriltä on värvätty nuoria miehiä terroristeiksi. Kenia taistelee jo kuudetta vuotta somalialaista terroristijärjestöä, Al-shabaabia, vastaan.

Pakolaisleirien sulkeminen tarkoittaisi, että yli 600 000 afrikkalaisella ei olisi paikkaa minne mennä. Heistä noin puolella miljoonalla on somalialainen tausta. Tosin monet ovat syntyneet pakolaisleirillä ja kymmenet tuhannet ovat asuneet leirillä yli neljännesvuosisadan. Ihmisoikeus- ja avustusjärjestöjen mukaan vain murto-osa pakolaisista voisi palata Somaliaan turvallisesti.  

Suomalaiset kehitysyhteistyöntekijät seuraavat tilannetta huolestuneina. Kirkon Ulkomaanavun Itä-Afrikan alue-edustaja Mika Jokivuori pitää todennäköisenä, että Dadaabin pakolaisleirin sulkeminen kasvattaisi Euroopan pakolaisvirtaa. Jos kotimaahan ei uskalla palata ja pakolaisleiri suljetaan, on toiveikkain suunta pohjoisessa. 

 

Tia Yliskylä

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen viestintävalmentaja.