Uutiset

Vierastyöläiset usein alipalkattuja

Suomessa paljastu
u jatkuvasti tapauksia, joissa ulkomaisille työntekijöille on maksettu sopimusten vastaisesti vain muutaman euron tuntipalkkaa.

Alipalkkaa maksavat yritykset ovat usein ulkomaisia aliurakoitsijoita. Niitä ei voi kuitenkaan yksin syyttää. Myös suomalaisyritykset sortuvat vastaaviin sopimusrikkomuksiin.

Viimeksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla paljastui, että ulkomainen alihankintayritys oli maksanut puolalaisille työntekijöille kolmen euron tuntipalkkaa. Myös Rautaruukin Raahen tehtailla on ollut samansuuntaisia palkkavirityksiä.

Pääkaupunkiseudun rakennuksilla taas työskentelee paljon ulkomaalaisia, joiden palkkaus ei täytä suomalaisia sopimusehtoja.

Ongelmaan liittyy vahvasti myös harmaa tekeminen eli työntekijästä ei makseta lakisääteisiä maksuja, eikä palkasta pidätetä veroja.

Ilmiön edessä on oltu passiivisia ymmärtämättä sitä, mihin kehitys johtaa. Laittomuudet ruokkivat laittomuutta, koska ainoa mahdollisuus saada urakoita on laskea hintaa. Kun urakoiden hintaa pudotetaan, pitää pudottaa myös kustannuksia.

Koska rakentaminen jos mikä on työvoimavaltaista, ei kuluja kyetä karsimaan juuri muusta kuin työvoimakustannuksista. Silloin tulee houkutus verojen ja muiden lakisääteisten maksujen kiertämiseen tai sellaisten ulkomaisten alihankkijoiden käyttämiseen, jotka maksavat alipalkkaa työntekijöilleen.

Kyse ei ole useinkaan siitä, etteivätkö ulkomaiset työntekijät tietäisi suomalaista palkkatasoa. He eivät vain uskalla perätä oikeuksiaan tai tehdä ilmoitusta sopimusrikkomuksista lopputilien pelossa.

Kuvaavaa tilanteelle on, ettei yksikään Olkiluodossa alipalkatuista puolalaisista suostunut kommentoimaan palkkaustaan tai muita sopimusrikkomuksia julkisesti omalla nimellään.

Yleensäkin he ovat asioistaan hyvin vaitonaisia. Monesti käy niin, että vasta kotimaahan palattuaan ja löydettyään sieltä uuden työnantajan, kielenkannat irtoavat ja huono kohtelu nostetaan esiin.

Suomi tarvitse tulevaisuudessa ulkomaista työvoimaa. Pettyneet työntekijät kertovat huonoa viestiä suomalaisista työoloista. Myös tunnelmat työmailla kiristyvät ja syyttelyiden kohteena ovat ulkomaiset työntekijät, vaikka he ovat riiston kohteina, eivät syyllisiä.

Hallitus suuntaa ensi vuoden budjetista 20 miljoonaa harmaan talouden torjuntaan. Panostuksen uskotaan tuottavan yli kymmenkertaisen tuloksen.

Tavoite on kova, mutta ei suinkaan mahdoton saavuttaa. Veronumeron käyttöönotto, käännetty arvonlisävero ja tilaajavastuun lisääminen ovat eräitä parannuskeinoja.

Tarvitaan myös asennemuutosta. Ryhtiliikkeen pitäisi alkaa TVO:n ja Rautaruukin kaltaisista yrityksistä. Niillä on resursseja puuttua sopimusrikkomuksiin sekä valvoa, että alihankkijat hoitavat lakisääteiset maksut.