Kolumnit Uutiset

Viestimet poliitikkojen hampaissa

Poliitikot käyttävät entistä kovempaa kieltä, kun he arvostelevat perinteisiä medioita.

Onko kyse vain retoriikan yleisestä kovenemisesta, vai aikaisempaa nuivemmasta suhtautumisesta?

Suomen Lehdistö -lehden päätoimittajakysely vahvistaa jälkimmäistä. Päivittäin ilmestyvien yleissanomalehtien päätoimittajista kaksi kolmasosaa näkee asenteiden mediaa kohtaan muuttuneen entistä kielteisemmiksi.

Esimerkiksi otetaan puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) kommentit. Hän sanoi Yleä valemediaksi, kun se väitti puolustusvoimien laittaneen kaksoiskansalaisia erityistarkkailuun. Myöhemmin Ylen uutisen todettiin olevan totuudenmukainen.

Myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) palaute Ylelle vakuutuskuoriin ja Terrafameen kohdistuneista uutisista nousi päätoimittajien kommenteissa esiin.

Nämä ovat tietysti yksittäistapauksia. Päätoimittajat kertoivat myös haastattelujen välttelemisestä, esitettyjen faktojen kieltämisestä, koventuneesta kielenkäytöstä ja ylipäätään negatiivisesta asennoitumisesta uutismediaa kohtaan.

Hyvä kysymys on se, onko poliitikkojen suhtautuminen lopultakaan muuttunut, kun asioita tarkastellaan pidemmällä ajanjaksolla.

Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi pitkään Ylen haastattelupyynnöistä ja antoi niitä vain MTV:lle. Lisäksi hän nimitti toimittajia sopuleiksi, jotka juoksevat yhden ja saman asian perään laumoissa joukon vieminä.

Pääministeri Kalevi Sorsa puhui infokratiasta, jolla poliittista valtaa siirretään julkiselle sanalle.

Suomalainen media eli pitkään suomettumisen varjossa.

Presidentti Urho Kekkonen paimensi myllykirjeillään toimituksia ruotuun ja vaalimaan ystävällisiä suhteita itänaapuriin. Jopa Journalistiliitto sopi toimivansa yya:n hengessä.

Pahinta oli, että Simo Juntunen sai lähteä Suomen Sosiaalidemokraatista, koska ei alistunut Kekkosen ohjeistuksiin.

Tuosta ajasta siirryttiin 1990-luvulla länsimaiseen tapaan, jossa aiheet ja niiden painotukset päätetään toimituksissa ilman ulkopuolista sanelua.

Pitääkö olla huolissaan siitä, että tuota lehdistönvapautta käytetään väärin? Kritiikki on kohtuutonta ja sen alle jää kokonaisuuksien hahmotus.

Suuri yleisö ei koe onneksi näin. Tutkimukset kertovat yksiselitteisesti, että luottamus perinteisiin mediasisältöihin on viime vuosina jopa kasvanut. Ilmiö näkyy erityisesti Suomessa.

Päivän lehti

3.6.2020